Maahanmuuttajat ammattikeittiöissä – työhön sovittautumisen kehittäminen palvelumuotoilun keinoin

Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa nopeasti, sillä ulkomaalaisten osuus on 1990-luvun jälkeen enemmän kuin seitsenkertaistunut. Vuoden 2015 lopussa koko Suomen väestöstä vieraskielisiä on ollut 6 % ja samaan aikaan Uudellamaalla vieraskielisten osuus on ollut 11 %. Samoin maahanmuuttajien osuus työtä tekevistä on kasvanut koko ajan. Ruokapalveluala toimii maahanmuuttajia työllistävänä sisääntuloalana, sillä sen matala palkkaus ja fyysisyys eivät houkuttele suomalaista työvoimaa. Kuitenkaan suomalaisissa yrityksissä ei ole vielä osattu huomioida maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä ruokapalvelualan työnantajien tietoisuutta monikulttuurisuuden tuomista haasteista ammattikeittiöissä. Tavoitteena on kehittää niitä konkreettisia ja ammattikeittiöihin sovellettavissa olevia keinoja, joiden avulla voidaan edesauttaa maahanmuuttajien sovittautumista ja perehtymistä ruokapalvelualan työpaikkoihin ja työtehtäviin. Kehittämistyötä ohjasi Double diamond -palvelumuotoiluprosessi sekä kuusi tutkimuskysymystä. Jotta voitiin saada syvää ymmärrystä maahanmuuttajien kokemuksista ammattikeittiöissä työskentelystä ja löytää vastaukset tutkimuskysymyksiin, valittiin lähestymistavaksi palvelumuotoilu. Aineistoa kerättiin kahdessa yhteistyöyrityksessä ja palvelumuotoilun menetelmistä käytettiin ryhmähaastatteluja sekä aivoriihtä. Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä ruokapalvelualalla laajasti. Teoreettisen viitekehyksen työlle muodostavat palveluliiketoiminta, yritysvastuu sekä ihmiskeskeisyyden näkökulma. Aineistosta kävi ilmi, että maahanmuuttajat ovat sopeutuneet suomalaisiin ammattikeittiöihin hyvin ja he pitävät työstään. He kokevat tulleensa kohdelluksi tasapuolisesti, eivätkä he tunne työpaikalla olevansa maahanmuuttajia tai ole kohdanneet syrjintää. Heille tärkeää työssä on hyvä ilmapiiri. Suurin haaste ammattikeittiöissä on kielitaito. Kielitaidon kehittymiseen voidaan vaikuttaa työn järjestelyillä. Kielitaito kehittyy työssä ollessa nopeasti ja suomen kieli koetaan tärkeänä, yhteisöllisyyttä lisäävänä ja sovittautumista edesauttavana tekijänä. Mahdollisena riskinä nähdään yksilöllisten ja yhteisöllisten kulttuurien yhteentörmäykset. Käytettyjen menetelmien avulla löydettiin muun muassa työn järjestelyyn liittyviä käytäntöjä ja ehdotuksia tilannetta helpottamaan. Suunnittelemalla työtä enemmän ihmiskeskeisesti maahanmuuttajien näkökulmasta, voidaan vähentää maahanmuuttajien kohtaamia haasteita ammattikeittiöissä. Työyhteisön monikulttuuristuminen on aikaavievä, mutta nykypäivänä välttämätön prosessi ainakin pääkaupunkiseudulla ja runsaasti maahanmuuttajia työllistävillä aloilla. Monikulttuurisuuden huomioiminen työyhteisössä vaatii ihmiskeskeistä näkökulmaa, monikulttuurisuusstrategian, monikulttuurisesti kompetentin esimiehen sekä johdon. Ennen kaikkea se tarvitsee avoimuutta ja halua oppia ymmärtämään erilaisuutta.The number of immigrants has increased rapidly in Finland. In the end of 2015 6% of Finland’s population consisted of foreign language speakers. At the same time in the Helsinki metropolitan area the share of foreign-language speakers was 11%. Also, the share of immigrants in the working population has increased continuously. Due to the low salaries and the physicality of work, the field of food service does not attract enough Finnish labour. Therefore the field employs immigrants copiously and acts as an entrance field for them. Finnish companies have not considered how to support immigrants to integrate socially into work. The purpose of this thesis is to increase the awareness of employers in the field of food service about the challenges that multiculturality brings to professional kitchens. The target of this thesis is to develop concrete and applicable means to support immigrants in professional kitchens. This development project was done by a service design process called double diamond. Six research questions were conducted through the process. Service design was chosen as the manner of approach because resolving the questions required deep understanding of immigrants’ experiences. The material for this thesis was collected through group interviews and brainstorming, which are methods of service design. Research material was collected from two cooperation companies. The results are freely and widely applicable in any company in the field of food service. The theoretical framework of this thesis consists of service dominant logic and corporate social responsibility with aspect of human centricity. The results of this thesis imply that immigrants have adjusted well into Finnish professional kitchens. They like their job and they feel that they are treated equally. At work, they don’t feel they are immigrants and they have not suffered from discrimination. They appreciate good atmosphere at work. Language skills are a major challenge for immigrants in professional kitchens. However, it is possible to influence language skills development for example by organizing work. Language skills evolve rapidly during work. Finnish is considered as an important common language that increases communality and supports social integration to work. Differences in individuality and communality that originate from cultural diversity are a viable risk for the atmosphere. The methods that were used helped in identifying practices and ideas for organizing work to improve the situation. Using a more human centric approach in planning work can mitigate the challenges that immigrants encounter in professional kitchens. It takes time to make a work community more multicultural, but nowadays it is an essential process at least in the Helsinki metropolitan area and in the fields that employ a lot of immigrants. It needs a human centric approach, a strategy for multiculturality, a multiculturally competent manager and leadership to take multiculturality into account in work communities. Above all, it needs openness and a will to understand diversity