Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia liikunnasta

Mielenkiinto aiheeseen heräsi mielenterveysharjoittelujakson aikana, joka toteutettiin kuntouttavassa asumisyksikkö Purossa. Opinnäytetyön tekijällä on myös urheilutausta, joka osaltaan vaikutti aiheen valintaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kuntouttavassa asumisyksikkö Purossa asuvien mielenterveyskuntoutujien kokemuksia liikunnasta ja selvittää, miten liikunta vaikuttaa heidän mielialaansa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää ryhmäliikunnan tuomia vaikutuksia, sekä kuinka paljon mielenterveyskuntoutujat liikkuvat ja millä tavalla. Tutkimuksen tavoitteena oli, että tuloksia voitaisiin hyödyntää osana mielenterveyskuntoutujien kuntoutumisprosessia ja kuntoutussuunnitelmaa. Teoreettinen viitekehys koostuu avainsanojen; liikunta, mielenterveys, mielenterveyshäiriö ja mielenterveyskuntoutuja avaamisesta. Mukana on lisäksi aikaisempaa tutkimustietoa. Lähteenä on käytetty pääosin kirja- ja internetlähteitä, jotka on julkaistu 10 vuoden sisällä. Tietoa on etsitty sekä englannin että suomen kielellä. Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimus aineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelurungon avulla. Haastattelukysymyksiä oli yhteensä 17. Haastatteluun osallistui neljä mielenterveyskuntoutujaa, joista osa oli naisia ja osa miehiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että mielenterveyskuntoutujat liikkuvat lähes päivittäin ja mieluisin liikuntamuoto on kävely. Tulokset osoittivat, että mielenterveyskuntoutujat liikkuvat elämäntavan, terveydellisten syiden sekä hyvän olon tunteen vuoksi. Mielenterveyskuntoutujat olivat yhtä mieltä siitä, että liikunta kohensi heidän mielialaansa ja auttoi muunmuassa hermostuneisuuteen ja väsymykseen. Ryhmäliikunta koettiin yhtenäisesti olevan positiivinen asia, mutta vain puolet otti osaa Vaskoolin tarjoamiin ryhmäliikuntamuotoihin. Tulevaisuudessa mielenterveyskuntoutujat aikoivat säilyttää liikunnan osana elämää ja he kokivat sen myös olevan tärkeä osa kuntoutusta. Tuloksista voidaan siis päätellä, että liikunnalla on positiivinen vaikutus mielenterveyskuntoutujien mielialaan ja liikunta olisi tärkeää ottaa mukaan kuntoutussuunnitelmaan.I got interested in this topic during a clinical placement period in psychiatric nursing in rehabilitating housing unit Puro. The bachelor´s thesis author´s own back-ground contributed to the choice of the topic. The purpose of this study was to describe the residents´ physical exercise in the rehabilitating housing unit Puro and to find out how physical exercising affects their mood. A further purpose was to study the effects of group exercise and the amount and type of exercise carried out by the mental health patients. The aim of the study was that the results could be used as a part of the rehabilitation process and rehabilitation plan of mental health patients. The theoretical framework consists of keywords; physical exercise, mental health, mental health disorder and mental health rehabilitee. Previous research information has also been included in this study. The sources used are mainly books and online sources, which has been published within 10 years. Information is searched in both English and Finnish. A qualitative research data was collected by means of a semi-structured interview frame. There were total of 17 questions in the interview. Four mental health rehabilitees took part in the interview both –men and women. The data was analyzed using content analysis. The results of the study showed that mental health patients exercise daily with walking being the favourite type of exercise. The results showed that mental health patients exercise because it is their way of life for health reasons and for well-being. The rehabilitees agreed that physical activities improved their mood and helped among others in alleviating, nervousness and fatigue. Group training was seen to be a positive thing, but only a half took part in group exercise offered by Vaskooli. In the future, rehabilitees intended to maintain physical activity as a part of their life, and they thought it was also an important part of rehabilitation. From the results it can be concluded that physical activity has a positive effect on the mood of the mental health rehabilitees and it would be important to include physical exercise in the rehabilitation plan