Uusi kirjanpitolaki : lakiuudistusten käyttöönotto tilitoimistoissa

Opinnäytetyössä käsiteltiin uuden kirjanpitolain mukanaan tuomia muutoksia tilitoimistoympäristölle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää merkittävimmät lakiuudistuksen tuomat muutokset sekä laatia ohjeistus, jonka pohjalta tilitoimistoissa voidaan päättää, millä tasolla vapaaehtoiset huojennukset otetaan käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona tilitoimistolle, josta käytetään nimeä tilitoimisto x. Opinnäytetyön rajauksessa hyödynnettiin toimeksiantaja tilitoimiston asiakaskantaa, mutta lopputuotoksen osalta, opinnäytetyön on tarkoitus palvella myös muita tilitoimistoja. Opinnäytetyössä ei otettu kantaa lainkaan pientä suurempien kirjanpitovelvollisten tilinpäätöksestä säätävää kirjanpitoasetusta koskeviin muutoksiin, sillä suurin osa tilitoimiston asiakaskannasta on tätä pienempiä. Opinnäytetyön tietoperusta rakentui kirjanpitolakia käsittelevän kirjallisuuden sekä kirjanpitolain ja valtioneuvoston kirjanpitoasetuksen ja hallituksen esityksen pohjalta. Opinnäytetyön tuotosta varten haastateltiin kirjanpitolautakunnan jäsentä Leena Rekola-Niemistä. Lopputuotoksena oleva ohjeistus laadittiin teorian sekä haastattelujen tulosten pohjalta. Haastattelut toteutettiin kahdessa osassa. Osa tuloksista saavutettiin Rekola-Niemisen kirjanpitolaki aiheisen luennon yhteydessä ja loput vastauksista saatiin sähköpostihaastattelun avulla. Haastattelumenetelmäksi valikoitui sähköposti sen ajattomuudesta johtuen. Kirjanpitolakiin tuli niin termistö muutoksia, kuin suoranaisia muutoksia tilinpäätöksen laadintaan. Osa lakiuudistuksen muutoksista on ollut kirjapidossa käytössä jo pitkään, mutta nyt esimerkiksi olennaisuuden periaate nostetiin asetuksen puolelta osaksi kirjanpitolakia. Suurin osa muutoksista koskee pieniä ja mikrokokoisia kirjanpitovelvollisia. Tilinpäätöksen saa jatkossa esittää lyhennettynä pienissä ja mikrokokoisissa yrityksissä. Myös pakollisena esitettävien liitetietojen määrään tuli huomattavia kevennyksiä pienille kirjanpitovelvollisille. Tähän mennessä tilitoimistoissa ei ole suhtauduttu kevennyksiin kovin positiivisesti, sillä supistetut tiedot yritysten tilinpäätöksessä voivat esimerkiksi lainaa haettaessa työllistää kirjanpitoa entistä enemmän, kun tilinpäätöstä lähdetään laatimaan pidennettynä jälkeenpäin. Mikrokoinen toiminimi, joka ei ylitä tiettyjä kokorajoja, voi jatkossa halutessaan jättää koko tilinpäätöksen laatimatta, eikä heiltä vaadita enää kahdenkertaista kirjanpitoakaan. Tämän todettiin tuovan jatkossa paljon epävarmuutta tuleviin toimintatapoihin esimerkiksi verotuksen osalta. Huojennuksista koettiin olevan hyötyä esimerkiksi liitetietojen osalta, jos liitetietojen olettamia käytetään oikein. Huojennusten käyttöönottoa tulee kuitenkin harkita erittäin tarkkaan ja tilitoimistoissa olisi hyvä luoda yhtenevät toimintaohjeet eri huojennusten käyttöön.This thesis examines the impact of the new Accounting Act in bookkeeping firm’s environment. The aim is to clarify the most important legal changes and develop an orientation guide for bookkeeping firms that supports their decision making process in the free-will sections of the new law. The thesis is fulfilled as an assignment for an unnamed bookkeeping company. The existing customer base is the core limiting criterion, but the conclusion can serve as basic guide to the whole bookkeeping business. The theoretical content is derived from works that consider the new law, including presentations by the Finnish Government and legal department. Several interviews are included in addition to work with Leena Rekola-Nieminen who is a member of the Finnish Accounting Board and Ministry of Economic Affairs and Employment. Some of the results were obtained through Rekola-Nieminen’s business lecture and the rest are taken care via email. The new Accounting Act included changes to terminology and to the annual accounting preparation. Some changes are familiar in accounting, such as the principle of materiality being transferred from accounting ordinance to bookkeeping act. Most of the changes consider accounting requirements to small and micro-sized companies. For example, the accounting statement can be done as a shortened accounting in small and micro-sized companies. Furthermore, small and micro-sized companies has an option not to reveal some notes which are been mandatory since then. Bookkeeping firms have given negative feedback about these changes because the shortened accounting rule might not reveal the necessary information in some situations such as when applying for a loan. The extended accounting has to be implemented later in such a scenario. It is also worth mentioning that micro-sized sole traders are not forced to prepare annual accounts anymore, nor are they obliged to use double-entry accounting. It has been predicted that these sole traders might face taxation causes. As a benefit the new Accounting Act helps especially small-sized and micro-sized companies by decreasing the number of notes, if the presume rules are used properly