Att optimera utvecklingen av snabbhet hos fotbollsspelare : En systematisk litteraturstudie

Snabbhet är en viktig komponent inom modern fotboll. En rak sprint är exempelvis det vanligaste utförandet före en målsituation (Faude et al. 2012). Under senare tid har många forskningar gällande utvecklandet av snabbhet utförts. Arbetets syfte är att få en helhetlig bild av hur man optimalt utvecklar snabbhet hos fotbollsspelare. Kunskap om detta kan understöda den finländska fotbollen att fortsätta förbättras. Arbetet har tre forskningsfrågor: 1) Vilka träningsmetoder för snabbhetsträning är forskade? 2) Hur mycket förbättras eller utvecklas egenskapen snabbhet hos elitfotbollsspelare, och med hurudan (tränings)metod? 3) Hur tränar man egenskapen snabbhet optimalt? Denna forskning strävar till att hitta svaren på frågorna genom att använda en systematisk litteraturstudie. Databaser som använts är Academic Search Elite, Cinahl, SportDiscus, ScienceDirect och PubMed. 23 stycken forskningar valdes till arbetet efter en kvalitetsgranskning. På basis av de valda forskningarna kan man konstatera att man inte med säkerhet kan fastslå en enskild optimal träningsmetod, men styrketräning, sprintträning och plyometrisk träning (PT) gav alla liknande, förbättrande, resultat. En kombination av dessa träningsmetoder kan vara att föredra över en enskild, isolerad metod, speciellt när det gäller PT kombinerat med styrketräning (se Brito et al. 2014) men vidare forskning i ämnet skulle behövas för att förstärka det påståendet. Därutöver förbättras prestationsförmågan ifall man utför uppvärmning, som även i vissa fall kan fungera som snabbhetsträning i sig, före en prestation. Uthållighetsträning, däremot, förbättrar inte snabbheten. Det är ändamålsenligt att påbörja snabbhetsträningen i tonåren. Utöver detta, finns det belägg för att träning på cykel potentiellt kan överföras till snabbhet i löpning, men mera forskning behövs för att bekräfta det.Speed is an important part of modern football, e.g. straight sprinting is the most frequent action before a goal (Faude et al. 2012). Many studies have been conducted to examine speed training during recent years. The aim of the present study is to gain a comprehensive understanding of how to optimise the development of speed in football players. This knowledge could potentially help Finnish football to improve further. The three questions this study will try to answer are: 1) What training methods for speed training have been studied? 2) How much does speed improve or develop, and with what (training) method? 3) How does one optimise the development of speed? In an attempt to answer these questions, this study utilises a systematic review. Databases used in the present study are Academic Search Elite, Cinahl, SportDiscus, ScienceDirect and PubMed. Finally, 23 articles were included after a review of quality. Based on the included articles it is to be concluded that you cannot with utmost certainty establish one specific training method for optimising the development of speed, but rather that strength training, sprint training and plyometric training (PT) all give similar, improving, results. A combination of these training methods could be preferable to a specific, isolated method, especially when it comes to PT combined with strength training (Brito et al. 2014) but more research would be required to strengthen this statement. Furthermore, a warmup before an effort will improve speed performance. The warmup itself can also be used as an additional method for training speed. Endurance training, however, will not improve speed. It is appropriate to begin speed training in the early teens. Beyond this, there are indications that training on a bicycle potentially could transfer into runningspeed, but more research would be needed to affirm it.Nopeus on tärkeä osa nykypäivän jalkapalloa, esimerkiksi suora juoksu on yleisin suoritus ennen maalia (Faude et al. 2012). Viime vuosina on laadittu monta tutkimusta jotka käsittelevät nopeuden kehittymistä. Työn tarkoituksena on saada kokonaiskuva nopeuden kehityksestä jalkapallopelaajilla. Kyseinen tieto aiheesta voisi toimia tukena suomen jalkapallon jatkuvassa kehityksessä. Työllä on kolme tutkimuskysymystä: 1) Mitkä harjoittelumenetelmät nopeusharjoitukselle ovat tutkittuja? 2) Kuinka paljon nopeus parantuu tai kehittyy huippujalkapalloilijoilla, ja millä menetelmällä? 3) Miten harjoitellaan nopeutta optimaalisimmalla tavalla? Tämä tutkimus pyrkii löytämään vastauksen kysymyksiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tässä työssä käytetään tietokantoja Academic Search Elite, Cinahl, SportDiscus, Science Direct ja PubMed. 23 tutkimusta läpäisivät laatutarkastuksen ja sisältyivät kirjallisuuskatsaukseen. Näiden tutkimusten perusteella voimme huomata että emme voi varmuudella todeta yhden menetelmän olevan optimaalisempi kuin muut, mutta voimaharjoittelu, pikajuoksuharjoittelu sekä plyometrinen harjoittelu antoivat samankaltaisia, parantavia, tuloksia. Yhdistelmä menetelmistä voisi olla suotavampi kuin yksittäinen, eristetty menetelmä, erityisesti jos yhdistää plyometrisen harjoittelun voimaharjoitteluun (Brito et al. 2014). Lopulta aihe vaatii lisää tutkimista vahvistaaksemme kyseisen lausunnon. Sen lisäksi lämmittely ennen suoritusta parantaa suorituskykyä nopeudessa, joka myös joissain tapauksissa voi toimia nopeusharjoituksena itsessäänkin. Kestävyysharjoittelu, toisaalta, ei paranna nopeutta. Nopeusharjoittelu tulisi aloittaa teini-iässä. Tämän lisäksi on löydetty viittauksia nopeuden harjoittelemisen pyörällä pitävän parantavia vaikutuksia juoksunopeuteen. Lopulta tämäkin väite vaatisi lisää tutkimista voidaksemme todistaa sen varmaksi