Omaan kotiin. : Kehitysvammaisten aikuisten ja heidän lähityöntekijöidensä kokemuksia ryhmäkodista tuettuun asumiseen muuttamisesta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kehitysvammaisten asumispalvelujen muuttoprosessia ryhmäkodista tuettuun asumiseen muutettaessa. Tavoitteena oli selvittää millaisia kokemuksia kehitysvammaisilla aikuisilla ja heidän lähityöntekijöillään oli muuttoprosessista: mitä haasteita muuttoon liittyi, millaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja tunnistettiin sekä miten kehitysvammaisten asukkaiden osallisuus toteutui muuttoprosessissa. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina viideltä tuettuun asumiseen muuttaneelta kehitysvammaiselta aikuiselta ja ryhmäkeskusteluna neljältä työntekijältä. Aineiston analyysiin käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Opinnäytetyön tulokset on jaettu kolmeen osaan: lähtötilanteeseen ryhmäkodissa, muuton suunnitteluun ja toteutukseen sekä nykytilanteeseen tuetussa asumisessa. Tilan merkitys koettiin tärkeänä tekijänä kaikissa muuton vaiheissa. Ryhmäkodin tiloja pidettiin asukasmäärään nähden puutteellisina ja asukkaat nostivat esille, ettei ryhmäkodissa ollut omaa rauhaa. Muutossa väliaikaiset tilat koettiin erityisen haastavina työntekijöiden näkökulmasta, tätä perusteltiin esimerkiksi sillä, että asukkaat joutuivat jakamaan huoneen, eivätkä toimisto-, keittiö- ja lääkkeenjakotilat olleet riittävät. Myös tilanteen epävarmuus vaikutti kuormittavasti. Nykyinen tilanne koettiin rauhalliseksi ja asukkaat olivat tyytyväisiä asumisratkaisuun, oman kodin ja riittävän oman tilan merkitys korostui. Työntekijät olivat huomanneet, että asukkaiden itsenäisen elämän taidot olivat kehittyneet. Haasteena nykyisessä tilanteessa esille nousivat kuitenkin asukkaiden sosiaaliset suhteet ja ihmisten yleiset negatiiviset ajatukset ja ennakkoluulot kehitysvammaisuutta kohtaan.The purpose of the thesis was to develop intellectually disabled persons’process of moving from a group home to supported living. The assignor of the thesis was The Ylä-Savo Municipal Federation of Health Care and Social Services. The objective was to describe the experiences of intellectually disabled adults and the attending staff of the moving process: the challenges and good practices and how the participation of the intellectually disabled was taken into account. The data was collected by using individual interviews with five intellectually disabled persons who had moved to a supported living setting and by means of a group discussion with four members of staff. The data was analysed by using theory-based content analysis. The results of thesis were divided in three parts: the start of the moving process at the group home, the planning and implementation of moving and the situation in supported living. The living conditions had a great significance through out the moving process. The residents found the facilities of the group home insufficient in comparison to their number, and they also stated that they had very little privacy. The staff found the temporary room arrangements in the moving process especially challenging. This was related to the residents having to share their rooms, to inadequate kitchen facilities and spaces for office use and for administration of medicines. The uncertainty of the situation was also found stressful. The situation after moving was found peaceful, and the residents were satisfied with their housing solutions. The significance of one’s own home and own space was highlighted. The staff had noticed that the residents’ skills of individual living had improved. The challenges in the present situation were related to the social relationships of the residents and to people’s common negative ideas of and prejudices towards being intellectually disabled