Lapsen osallisuuden toteutuminen päiväkodin arjessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten lapsen osallisuus toteutuu hämeenlinnalaisen päiväkodin arjessa varhaiskasvattajien näkemyksen mukaan. Lisäksi tavoitteena oli herättää keskustelua varhaiskasvattajien välillä osallisuuden toteutumisesta ja käytänteistä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös löytää kehittämisideoita lasten osallisuuden toteutumiseen. Teoreettisina lähtökohtina käytettiin varhaiskasvatuksen teoriaa, varhaiskasvatuslakia ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Lisäksi teoreettisiksi lähtökohdiksi nostettiin lapsen oikeudet, 3–5-vuotiaan kehityspsykologia sekä osallisuus, lapsilähtöisyys, lapsen toimijuus ja yhteisöllisyys. Teoreettisina lähtökohtina käytettiin myös sosiaalipedagogiikkaa sekä Satakieli-pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin kolmella varhaiskasvattajien yksilöhaastattelulla ja yhdellä ryhmähaastattelulla. Aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että osallisuus tutkimuskontekstissa toteutuu monipuolisesti. Erityisesti varhaiskasvattajat korostivat lapsen näkökulmien huomiointia toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa heidän ikä- ja taitotasonsa mukaan. Lapsi tulee kohdata kunnioittavasti ja aikuisen tulee olla sensitiivinen lapsen viesteille, niin sanattomille kuin sanallisillekin. Mahdollisia jatkotutkimusideoita ovat esimerkiksi tutkimuksen toistaminen toisessa yksikössä, jolloin saataisiin vertailukohtaa osallisuuden toteutumisesta. Toisena jatkotutkimusideana ehdotetaan tutkimuksen toistamista samassa yksikössä esimerkiksi vuoden päästä, jolloin voidaan nähdä, onko osallisuuden toteutuminen mennyt eteenpäin.The purpose of the thesis was to find out how the participation of a child actualizes in the everyday life of a kindergarten in Hämeenlinna, according to early childhood educators. The aim of the thesis was also to inspire the educators to discuss the actualization and practical methods of participation. One of the aims was also to find development ideas for actualizing participation of children. The theoretical background discusses early education theory, the early childhood education and care legislation and the national guidelines for early childhood education and care. Child’s rights, developmental psychology of three to five year olds, participation, child-centredness, child agency and communality were also used as a theoretical background in the thesis. Theoretical perspective also consisted of social pedagogy and the Pedagogy of Hundred Languages. The thesis was a qualitative study. The data were collected with three individual interviews and one group interview of early childhood educators. The data were analyzed by using thematical method. The results of the study showed that the participation of children actualizes in multiple ways. Early educators highlighted especially the consideration of a child’s perspective in planning activities. They also emphasized that in planning and implementing activities it is important to consider the age and abilities of the children. Adults should treat children with respect and be sensitive to children’s messages, both spoken and unspoken ones. Possible topic for further research could be to repeat the study in another unit, so that it will give another perspective for actualizing participation. This study could also be repeated in the same unit within a year or so. It could provide information whether the actualization of participation has improved