Taloushallinnon opetuksen kehittäminen työelämän sähköistyessä

Sähköiset järjestelmät ovat isossa roolissa nykypäivän taloushallinnon toiminnoissa. Huomasimme tämän työskennellessämme itse taloushallinnon alalla. Useat työnantajat toivovat työnhakijan osaavan jo käyttää joitakin taloushallinnon sähköisiä järjestelmiä, minkä takia niitä tulisi käyttää enemmän opetuksessa. Uskomme, että ammattikorkeakouluilla on kehitettävää sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä taloushallinnon opetuksessa. Keskitymme tässä opinnäytetyössä Laurea-ammattikorkeakoulun taloushallinnon ja rahoituksen suuntautumisalan kehittämiseen liiketalouden koulutusohjelmassa. Lähdimme selvittämään, vastaako Laurea-ammattikorkeakoulun taloushallinnon opetus nykypäivän työelämän osaamisvaatimuksia. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää vaihtoehtoisia tapoja kehittää opetusta enemmän tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita vastaaviksi. Sähköistyminen on lisääntynyt 2000-luvulla työelämässä merkittävästi. Työelämän osaamisvaatimukset ovat muuttuneet. Taloushallinnon alalla työtehtävät ovat kehittyneet monipuolisemmiksi ja saaneet uusia ulottuvuuksia. Työtehtävillä ei ole enää selviä rajoja, vaan sähköistymisen myötä taloushallinnon asiantuntijoilta vaaditaan enemmän esimerkiksi konsultointia. Pohjustamme opinnäytetyötämme teoreettisessa viitekehyksessä kertomalla taloushallinnosta ja sen sähköistymisestä sekä sähköistymisen vaikutuksista työtehtäviin. Koska tarkoituksenamme on kehittää opetusta, huomioimme viitekehyksessä myös ammatillisen kasvatuksen ammattikorkeakoulussa. Avaamme opinnäytetyössämme Laurea-ammattikorkeakoulun taloushallinnon kurssivalikoimaa käyttämällä esimerkkinä Leppävaaran kampuksen kurssitarjontaa. Selvitämme, miten kurssien osaamistavoitteet kohtaa työelämän osaamisvaatimukset. Nostamme esiin myös juridisen näkökulman koskien ammattikorkeakoulun toimintaa. Tutkimuksellinen osio koostuu kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Kvantitatiiviseksi tutkimusmenetelmäksi valitsimme kyselytutkimuksen, sillä uskoimme saavamme siihen kattavasti vastauksia. Kyselyn tavoitteena oli kerätä materiaalia taloushallinnon opetuksen hyvistä sekä huonoista puolista pitäen mielessä sähköisten järjestelmien näkökulman. Erityisesti tarkastelemme tilannetta opiskelijan siirtyessä koulunpenkiltä työelämään. Valitsimme tutkimuksen toiseksi vaiheeksi kvalitatiivisen 6-3-5-brainwriting-ideointimenetelmän. Ideointityöpajaan osallistui neljä Laurea-ammattikorkeakoulun taloushallinnon ja rahoituksen lehtoria. 6-3-5-brainwriting-tekniikan tarkoituksena on kehittää paljon ideoita lyhyessä ajassa. Työpajan tavoitteena oli tuottaa kehitysideoita kyselytutkimuksen tuloksiin. Opiskelijat kokevat, että taloushallinnon sähköisten järjestelmien sisäistäminen työelämään siirryttäessä ei ole haasteellista. Toisaalta opiskelijat kuitenkin toivovat, että opetuksessa käytettäisiin enemmän erilaisia taloushallinnon sähköisiä järjestelmiä. Lisäksi opetukseen haluttaisiin lisätä enemmän käytännönläheisiä harjoitteita. Lehtorit ovat opiskelijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että sähköisiä järjestelmiä tulisi lisätä opetukseen. Lehtoreiden kehitysideoissa korostui myös yritysyhteistyö. Tutkimuksen tuotoksena muodostui kehittämisideoita taloushallinnon opetukseen ammattikorkeakouluissa.Electronic systems play an important role in today’s financial management operations. Most employers prefer job seekers who are already skilled with some electronic financial systems and education programmes should thus reflect this need. We set out to explore whether the teaching methods of financial management at Laurea University of Applied Sciences is at the level of today’s work skills requirements. The objective of this thesis was to find alternative ways to further develop education methodologies that meet the real-world applications and practical skills required in today’s job market. The adoption of digital technologies has increased dramatically in the work place as a whole in the 21st century. The skill requirements of today’s working life have changed. In the industry of financial management work assignments require more versatility and a breadth of knowledge to be completed successfully. The work assignments no longer have clear boundaries and experts in financial management are often regarded as consultants for digital workplace skills. In the theoretical framework of the thesis financial management and the impact of electronification are examined at the level of individual work assignments. In addition, the development of professional education is considered, and a selection of courses in financial management at Laurea University of Applied Sciences from the Leppävaara campus are analysed. The report examines whether the course learning outcomes meet up with the competence demands of working life. The legal perspective regarding the operation of university of applied sciences is also taken into account. The research utilizes quantitative and qualitative approaches. As a quantitative research method, a survey was implemented in order to receive the most comprehensive data points. The objective of the survey was to examine the advantages and disadvantages of the teaching of financial management from the perspective of electronic systems. In particular, the situation of a student’s transition into working life was explored. For the second phase of the research a qualitative 6-3-5 brainwriting method was selected. The brainwriting workshop was attended by four lecturers of Laurea University of Applied Sciences. The purpose of 6-3-5 method was to develop a multitude of ideas in a short period of time. The objective of the workshop was to generate new development ideas based on the survey results. The results showed that students feel that internalizing the electronic systems of financial management is not challenging when transitioning into working life. On the other hand, however, the students desire a higher utilization of electronic systems in the financial study curriculum. In addition, the students wish for more hands-on exercises. The lecturers agree with the students that training in the use of electronic systems should be added to the course work. In addition, the lecturers emphasized the importance of corporate co-operation. As an outcome of our research new ideas for the development of financial management education in universities of applied sciences were proposed