Mäntytaimikon perkauksen vaikutus puuston kehitykseen

Taimikonhoitorästit ovat jatkuvassa kasvussa ja varhaisperkauksen merkitys on usealle metsänomistajalle epäselvää. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan varhaisperkauksen vaikutuksia puuston kehitykseen. Tutkimus antaa hyödyllistä tietoa varhaisperkauksen vaikutuksista puuston kehitykseen ensiharvennusikään saakka ilman varsinaista taimikonhoitoa. Tutkimuksen kohteena on Rovaniemellä sijaitseva männynviljelyalue, joka istutettiin vuonna 1974. Istutuksen jälkeen mäntytaimikkoon nousi runsaasti lehtipuustoa ja Metsäntutkimuslaitos perusti alueelle männynperkauskokeen vuonna 1978. Tutkimus antaa neljällä käsittelyllä ja kuudella toistolla luotettavan kuvan varhaisperkauksen vaikutuksista puuston kehitykseen. Tutkimus toteutettiin vertailemalla vuosien 1989 ja 2015 puustotietoja Excel-taulukkolaskentaohjelmalla, laskemalla mittaustunnuksia ja testaamalla SPSS-ohjelmalla tilastollista merkitsevyyttä Kruskal–Wallis-testillä. Puuston kasvun ja kehityksen tutkimisessa käytin yleisiä metsänmittauksessa käytettäviä tunnuksia. Kaikki varhaisperkauskäsittelyt männyn hyväksi paransivat männyn kasvua ja kehitystä. Poistamalla kaikki lehtipuut männyn tilavuus hehtaaria kohden oli 49 prosenttia suurempi käsittelemättömään verrattuna. Mänty saavutti suurimman keskimääräisen runkotilavuuden sopivalla mänty-rauduskoivu-sekoituksella. Mänty ja rauduskoivu tukevat toistensa kasvua sekametsässä. Nykyiset varhaisperkausohjeet ovat hyvät ja tämän tutkimuksen tulokset tukevat niitä. Tulokset myös osoittivat, että männyn istutustaimikon perkaamatta jättäminen tuoreella kankaalla on huonoin vaihtoehto männyn kannalta.Silvicultural backlogs of sapling stands are continuously increasing and many forest owners do not understand the meaning of sapling stand coppicing. The aim of this thesis is to study effects of sapling-stand coppicing on the development of the growing stock. The study provides useful information about influence of sapling-stand coppicing without actual sapling-stand tending from sap-ling stand to the first commercial thinning. The study was carried out in the Kuusikkoselkä experimental site in Rovaniemi, planted with Scots pine in 1974. After planting, abundant coppice and deciduous birch seedling appeared in the site. In 1978 The Finnish Forest Research Institute established an experiment for testing influence of sapling-stand coppicing with four different treatments and six replicates, treatment size being 50x50m. The experiment had been measured for growth and development in the years 1989 and 2015. The data were produced as Excel spreadsheets for calculating usual tree and stand parameters and for testing statistical significances of these parameters between treatments by using Kruskal–Wallis test in the SPSS program. Both stand-coppicing treatments in favor of pine clearly improved pine growth and development. Removing all deciduous trees Scots pine volume per hectare was 49 percent bigger as compared to the control (no treatment) in 2015. Pine reached its maximum stem volume in a mixture of pine and silver birch. Further, both species supported each other’s growth and development. Current silvicultural instructions for sapling-stand coppicing are good, and the results of this study support them. The results also show that omitting coppicing in a pine stand growing in the moist site is the worst option as to future growth and development of pine