Työhyvinvointia luonnosta : Fenomenologinen tapaustutkimus luontoretken vaikutuksista kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin

Tämän tutkimuksen aiheena ja tarkoituksena oli tutkia sitä, mihin yksittäinen luontoretki vaikutti koetussa kokonaisvaltaisessa työhyvinvoinnissa ja kuinka pitkään koetut vaikutukset kestivät. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa luontoretken vaikutuksista työhyvinvointiin. Tutkimus oli laadullinen, fenomenologinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin haastattelemalla, kyselylomakkeilla ja päiväkirjoilla toukokuussa 2016. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä, mutta teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset olivat fyysisten vaikutusten osalta unenlaadun parantuminen, fyysisten ominaisuuksien kehittyminen, fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen sekä rasituksesta palautuminen. Keskeisimmät vaikutukset sosiaalisesta hyvinvoinnista olivat yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntyminen, ilmapiirin kehittyminen sekä sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen. Psyykkiset hyvinvoinnin keskeiset tulokset olivat stressin lasku, keskittymisen parantuminen, mielialan kohentuminen ja työn hallinnan parantuminen Keskeisimmät tulokset psykofyysisissä ristikkäisissä vaikutuksissa olivat stressin laukeamisesta syntyneet fyysiset reaktiot sekä fyysisen aktiivisuuden vaikutukset mielentilan kohentumiseen. Keskeisimmät tulokset psykososiaalisissa ristikkäisistä vaikutuksissa olivat ryhmän läsnäolon positiivinen vaikutus mielialaan sekä lisääntyneen sosiaalisen kanssakäymisen stressiä lievittävä vaikutus. Fyysisen osa-alueen vaikutukset kestivät keskimäärin 1 – 2 päivää. Psyykkiset vaikutukset kestivät keskimäärin 1 – 5 päivää, sosiaaliset vaikutukset keskimäärin 3 – 5 päivää. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että jo yhdellä luontoretkellä pystytään vaikuttamaan kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin.The aim of this study was to examine what kinds of effects a single trek in the nature may have on one’s occupational health and well-being and how long-lasting those effects can be. This study also seeks to raise awareness of the positive effects that trekking in the nature may have on occupational well-being. This study employs a qualitative, phenomenological case-study as its research method. The data has been gathered by conducting interviews, questionnaires and examining participant journals in May 2016. The data has then been analysed by the means of a theory-led content analysis. The results indicate that a single nature trek had positive effects on the partici-pants’ physical, social and mental well-being. The physical effects include improvement in the participants’ quality of sleep, physical attributes, physical activity and ability to recover from fatigue. In terms of social well-being, the results show improvement in the participants’ sense of fellowship, workplace atmosphere and social interaction. The mental effects include lowered stress-levels, enhanced ability to concentrate, a better overall mood and improved work management. The study also shows that these three aspects – physical, social and mental – have causal, overlapping effects. The results show that on average, the physical effects of a single nature trek lasted from one to two days. The mental effects lasted from one to five days while the social effects lasted from three to five days on average. As a conclusion, the results of this study strongly indicate that even a single trek in the nature already has positive physical, mental and social effects on occupational health and well-being