Yhden robotin lypsylehmäpihattojen osastointiratkaisut ja toiminnallisuus

Idea tämänkaltaisen opinnäytetyön tekoon on syntynyt tarkoituksesta rakentaa robottinavetta tulevaisuudessa. Tämän työn kautta pääsin tutustumaan erilaisiin yhden robotin navettaratkaisuihin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yhden robotin lypsylehmäpihattojen osastointikäytänteitä ja pihaton toiminnallisuutta käytännössä. Valitsin haastateltaviksi saman lypsytyypin ja kokoluokan lypsylehmäpihattoja, jotta tulokset olisivat keskenään mahdollisimman vertauskelpoisia. Tiloilla oli keskimäärin noin 70 lehmää ja lypsytapana yksi lypsyrobotti. Tilat sijaitsivat Satakunnan ja Pirkanmaan alueella. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena haastattelemalla tilallisia navettaolosuhteissa samalla tutustuen navetan käytäntöihin. Haastattelu jakaantui viiden pääotsikon alle. Pääotsikot olivat tilojen perustiedot, osastointi, hygienia, ruokintaratkaisut ja yhteenvetona onnistuneita ja epäonnistuneita yksityiskohtia. Haastattelujen tuloksista voitiin päätellä, että kovin suuria muutoksia tilojen välisissä työkäytänteissä ja osastointiratkaisuissa ei ollut. Pienilläkin eroavaisuuksilla saattaa kuitenkin olla huomattavia vaikutuksia eläinten terveyteen ja työn kuormittavuuteen. Suurimpia eroja tilojen välillä oli lehmien erotteluun ja lypsylle ajamiseen liittyvässä osastoinnissa. Mikäli robotin kaksoiskiertokarsinaa ei ole, on pakkokarsina tai ohjattu lehmäliikenne lähes välttämätöntä. Myös ummessa olevien lehmien osastoinnissa kaikilla tiloilla olivat erilaiset ratkaisut, helpoimmaksi koettiin umpilehmien karsina lypsyrobotin läheisyydessä.The idea of making this kind of thesis is born the purpose to build a cowshed with one milking robot in the future. Through this thesis I got to know different cowshed solutions. The purpose of this study was to compare barn designs used on dairy farms with one milking robot and to see how they work in practice. Interviews were carried out with farmers on the same kind and size of dairy farms so that the results would be comparable. The dairy farms had an average of 70 cows and one milking robot. The farms were located in Satakunta and Pirkanmaa provinces. The study was made using qualitative interviews of dairy farmers at the farms and under actual working conditions. The interview was divided into five different main categories: basic info, layout of the barn, hygiene, feeding technology and a summary of successful/unsuccessful design details. Even though the sampling for this study was quite small, some differences between farms were found. Even small differences can make a big impact on animal health and workload. Differences between farms were found in directing cow traffic before and after milking. Selection boxes or gates can be used to direct the cow along the wanted course. Holding areas before the robot can be used for cows that have not been milked voluntarily. Split-entry gates allow cows from different groups to visit the milking robot. These can be used e.g. for fresh or treated cows. Farmers felt that the easiest way is to keep the dry cows pen near the robot