Katsaus uusien yrityslainojen, pk-yritysten rahoituksen saatavuuden ja kysynnän väliseen yhteyteen

Moni yrittäjä on kokenut rahoituksen saatavuuden heikentyneen huomattavasti viime vuosina. Erityisesti kansantaloudellisesti merkittävien pk-yritysten rahoituksesta on keskusteltu aktiivisesti myös mediassa. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuutta sekä kysyntää vuosina 2005–2015, tilastollisen analyysin avulla. Tavoitteena oli tutkia onko pk-yritysten kokemus rahoituksen saatavuuden heikentymisestä nähtävissä yrityslainakannassa. Työn viitekehyksessä tutustuttiin pk-yritysten rahoitusvaihtoehtoihin, pankkirahoitukseen keskittyen. Yritysrahoitusta tarkasteltiin myös rahoittajan, eli tässä tapauksessa pankin, näkökulmasta katsottuna. Työssä käytiin läpi pankin riskejä antolainauksessa ja miten pankit analysoivat yrityksiä luottokelpoisuutta määritettäessä. Lisäksi käsiteltiin Basel III – säännöstön tuomia muutoksia pankkien vakavaraisuus- ja pääomavaatimuksiin ja näiden vaikutuksia pk-yrityksien rahoitukseen. Teoriaosuudessa esiteltiin käytetyt tilastollisen analyysin menetelmät, Pearsonin korrelaatiokerroin, sirontakuvioiden tulkinta sekä regressioanalyysi. Empiirisessä osuudessa tutkittiin edellä mainittujen menetelmien avulla yrityslainakannan muutoksia, rahoituksen saatavuutta ja rahoituksen ottamisaikomuksia. Yrityslainakannan muutoksia kuvaamaan valittiin Suomen rahalaitosten myöntämät uudet euromääräiset enintään miljoonan euron yrityslainat. Rahoituksen saatavuutta kuvasi Yritysrahoituskyselyn vastaukset ja rahoituksen ottamisaikomuksia Pk-yritysbarometrin vastaukset. Korrelaatio- ja regressioanalyysin avulla pyrittiin selvittämään onko kyselyiden vastauksilla yhteyttä yrityslainakannan kehitykseen. Tutkimuksen haaste oli aineiston niukkuus. Käytettyjä tutkimuskysymyksiä ei kysytty joka vuosi ja näin ollen aineistoa muokatessa jouduttiin tekemään joitakin oletuksia, jotta havaintopareja saatiin enemmän. Uusien yrityslainojen ja rahoituksen saatavuuden välillä oli pientä negatiivista korrelaatiota, jota ei kuitenkaan voida pitää tilastollisesti merkitsevänä. Uuden rahoituksen ottamisaikomukset korreloivat sen sijaan kohtalaisesti positiivisesti yrityslainojen kanssa ja näiden välistä korrelaatiota voitiin pitää tilastollisesti merkitsevänä. Regressioanalyysit eivät tuottaneet tilastollisesti merkitseviä tuloksia, johtuen lineaarisen korrelaation heikkoudesta. Tehtyjen analyysien tuloksien perusteella ei voitu kumota nollahypoteeseja. Analyysien tulokset olivat kuitenkin osittain oletetun suuntaisia ja niitä voidaan pitää tilastollisesti suuntaa antavina