Sairaanhoitajan ammatillinen pätevyys ja osaaminen polikliinisessa hoitotyössä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimenpidepoliklinikoilla toimivien sairaanhoitajien ammatillista pätevyyttä ja osaamista heidän itsensä arvioimana sekä suhteessa asiantuntijaryhmän arvioimaan tavoitetasoon. Tarkoituksena oli myös selvittää vaikuttavatko ikä ja työssäoloaika ammatilliseen pätevyyteen polikliinisessa hoitotyössä. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin polikliinisen hoitotyön tulevaisuuden haasteita. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kyseisille poliklinikoille koulutustarpeiden kohdentamiseen, sairaanhoitajien urakehityksen tukemiseen ja toiminnan kehittämisen perustaksi. Opinnäytetyössä sairaanhoitajat arvioivat itse ammatillista pätevyyttään ja osaamistaan polikliinisessä hoitotyössä. Mittarina käytettiin Meretojan (2003) kehittämää Nurse Competence Scale (NCS) kyselyä, joka koostuu auttamisen, opettamisen ja ohjaamisen, tarkkailutehtävien, tilannehallinnan, hoitotoimien hallinnan, laadun varmistuksen ja työroolin osa-alueista. Tutkimus toteutettiin erään yliopistollisen keskussairaalan kolmella eri poliklinikalla. Tutkimusaineistona käytettiin keväällä 2015 sairaanhoitajilta kerättyjä itsearviointeja ammatillisesta pätevyydestä. Sairaanhoitajien vastauksia verrattiin asiantuntijaryhmän määrittelemään ammattipätevyyden ja osaamisen tavoitetasoon, tavoitetaso määriteltiin NCS-mittarin avulla. Asiantuntijaryhmä koostui kyseisten poliklinikoiden esimiehistä sekä kliinisestä asiantuntijasta. Asiantuntijaryhmältä kerättiin myös avoimilla kysymyksillä tietoa polikliinisen hoitotyön tulevaisuuden haasteista. Opinnäytetyön aineisto koostui kahdesta eri aineistosta. Määrällinen aineisto purettiin tilastollisin menetelmin ja siitä saatiin yleisimmät tunnusluvut kuten keskiarvot, hajonnat sekä prosentit. Aineiston normaalijakaumaa testattiin Shapiro-Wilk – testillä. Taustamuuttujien ja summamuuttujien välisien erojen tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin Kruskal-Wallis – testillä. Avoimet kysymykset purettiin teoriaohjaavan sisällön analyysin avulla. Sairaanhoitajat arvioivat oman ammatillisen pätevyytensä polikliinisessa hoitotyössä hyväksi. Iällä ei ollut vaikutusta ammatillisen pätevyyden arviointiin tässä tutkimuksessa. Pidempään nykyisessä työyksikössä työskennelleet sairaanhoitajat arvioivat pätevyytensä paremmaksi hoitotoimien hallinnan ja työroolin osa-alueissa. Sairaanhoitajien omat arvioinnit erosivat asiantuntijaryhmän asettamista ammatillisen pätevyyden ja osaamisen tavoitetasoista useissa kohdissa. Suurimmat erot kohdistuivat hoitotyön ja potilashoidon kehittämisen aihe-alueille. Asiantuntijaryhmä tunnisti polikliinisen hoitotyön tulevaisuuden haasteina useita eri teemoja. Näitä olivat mm. hoitotyön kehittäminen, kliininen osaaminen, päätöksenteon tukimenetelmien käyttö sekä työrooliin liittyvien taitojen hallinta.The purpose of this study was to find out the professional competence of nurses in outpatient nursing. In addition, the competence was measured both by self-assessment of the nurses themselves, as well as in relation to the target level set up by a group of experts. The aim was to see if the age or the period of employment influenced the competence of the outpatient nurses. The goal was also to evaluate the future challenges in outpatient nursing. The data was collected by using an electronic meter called the Nurse Competence Scale (NCS). This meter was developed by Riitta Meretoja (2003). The scale is formed from seven competence categories which are helping role, teaching and coaching, diagnostic functions, managing situations, therapeutic interventions, ensuring quality and tasks related to work role. The research was conducted at the three different outpatient clinics. The nurses were interviewed during the spring of 2015. During the study, also a group of experts answered to NCS-meter (Meretoja 2003). These answers form the target level of nurses' professional competence for outpatient nursing. By the use of open-ended questions, I also gathered information on what future challenges the experts fore-saw for outpatient nursing The data collected by the NCS-meter was analyzed by using the SPSS-software and the qualitative data was analyzed by using the deductive content-analysis. The nurses estimated their own professional competence to be good in every seven competence categories. Of background variables (age or work experience) only the working experience was seen to have an influence to the professional competence. In several measures, the nurses' own assessments differed from the targets set up by the team of experts. The group of experts also identified several themes as future challenges for outpatient nursing. These themes were the development of nursing, clinical expertise, the use of decision support techniques and skills related to work role management