Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain vaikutukset varhaisen tuen toteutumiseen

Opinnäytetyömme lähtökohtana on ollut opiskeluhuollon käytännön työn ja toiminnan tutkiminen ja kehittäminen. Opinnäytetyössä kuvaamme opiskeluhuoltotyön muuttumista työtä määrittävän lain muuttuessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki on vaikuttanut opiskeluhuoltotyön käytänteisiin sekä varhaisen tuen toteutumiseen Lappeenrannan peruskouluissa. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa varhaisen tuen muotoja Lappeenrannan alueen peruskoulujen opiskeluhuoltotyössä. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselynä. Kohderyhmänä olivat Lappeenrannan neljä peruskoulua. Kyselyyn valittiin kahden oppilasmäärältään pienimmän ja kahden suurimman koulun oppilashuollon toimijat. Kyselyyn vastanneita oli 20. Kyselyaineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Teemat muodostuivat Webropol-kyselyssä käyttämistämme kysymyksistä. Kehittämistyön tuloksena mallinsimme tutkittavien koulujen opiskeluhuoltotyön kehittämisen osa-alueet. Opinnäytetyön tulosten mukaan oppilaan varhaisen tuen saaminen ja oppilashuoltotyö vaatii vielä kehittämistä. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki on tuonut opiskeluhuollon toimijoille enemmän työtä. Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain tuomien velvoitteiden koetaan kankeuttaneen järjestelmää, mutta toisaalta uusi laki koetaan myös hyväksi, koska se määrittelee ja ohjaa käytännön opiskeluhuoltotyön toteutusta aiempaa selvemmin. Opiskeluhuollon asiakastyötä tekevien kokemukset palveluiden toimivuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä palveluita kehitettäessä. Opiskeluhuoltotyötä tekevillä on edellytykset esittää kehittämistarpeet paitsi työntekijän myös asiakkaan näkökulmasta. Opiskeluhuollon toteutuksessa ja toimintatavoissa on koulukohtaisia erityispiirteitä ja siksi opiskeluhuoltotyön alueellisia kehittämiskohteita tulisi tarkastella paitsi yleisellä tasolla myös koulukohtaisesti. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää opiskeluhuoltotyön kehittämisessä ja uusien toimintamallien suunnittelussa.The purpose of this study was to describe how students early support in Lappeenranta ground schools has worked in practice and how student welfare work has been affected by the new student welfare law. The goal of this study was to find out how the student welfare law has refigured everyday work in student welfare and what are the possible needs for further development. This study was research development task. Qualitative research methods were used in this study. Data was collected by Webropol survey. The information was gathered from student welfare personnel in two smallest and two biggest Lappeenranta ground school. Analysis of the data was based on thematic division as erected from Webropol inquiry. The model of needs of development in schools welfare work is described on the results of this study. According to the study student early support and student welfare work still has some needs for development. The new student welfare law has made every day work at schools somewhat inconvenient by increasing documenting work and meetings. On the other hand the law has turned out useful in several aspects such as lining out the practices and procedures of the student welfare work. Experiences of school welfare personnel are important in developing services. This is because personnel has ability to describe needs of development from school welfare personnels as well as customers point of view. School welfare work is different in different schools because of differing circumstances such as availability of resources. This is why it is necessary to inspect needs of development not only on common level but also on individual school level. The results of the study can be used in developing school welfare services and planning new models of work