Lastensuojeluasiakkuus omassa lapsuudessa sekä vanhemmuudessa : Kokemuksia lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisuudesta asiakkaiden näkökulmasta

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia ylisukupolvisen lastensuojeluasiakkuuden taustalla olevia tekijöitä. Halusimme opinnäytetyön avulla kuulla lastensuojelun asiakkaiden kokemuksia ylisukupolvisuudesta. Käsittelemme opinnäytetyössämme nimenomaan huono-osaisuuden ylisukupolvisuutta, jolla tarkoitetaan hyvinvoinnin ongelmien jatkumista tai siirtymistä vanhemmilta heidän lapsilleen. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin ylisukupolvisuuden ilmenemismuotoja, lastensuojelun tarkoitusta ja sen eri muotoja sekä sosiaalista perimää. Opinnäytetyössämme käytimme laadullisia aineiston keruumenetelmiä. Keräsimme aineistomme haastattelemalla ylisukupolvisen lastensuojeluasiakkuuden omaavia vanhempia. Tutkimukseemme osallistui kaksi miestä ja kolme naista. Haastateltavia saimme Etelä-Pohjanmaan lastensuojelupalveluiden kautta. Lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisuutta on tutkittu Suomessa vielä vähän, eikä lastensuojelupalveluissa siihen kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Tutkimuksessamme kuuluu sekä miesten että naisten ääni ylisukupolvisen lastensuojeluasiakkuuden kokijana. Halusimme opinnäytetyöllämme tuoda esiin lastensuojelutyön haasteita sekä kehittämiskohteita. Opinnäytetyön analyysin tuloksista käy ilmi, että tärkeää ylisukupolvisen asiakkuuden katkaisemiseksi on varhainen puuttuminen sekä pitkäaikainen tuki. Haastatteluissa esille nousi, että tärkeää on kuulla lastensuojelussa lasta, sekä tukea koko perhettä. Tuloksista ilmenee, että perhetyö pitäisi olla helpommin saatavilla, sekä ongelmiin tulisi puuttua herkemmin. Ylisukupolvisen lastensuojeluasiakkuuden taustalta ilmeni kasautunutta huono-osaisuutta, joka oli jatkunut monessa eri sukupolvessa, tällaisia olivat taloudelliset ongelmat, erilaiset riippuvuudet, väkivalta sekä erilaiset mielenterveysongelmat. Lisäksi vanhemmuutta haastoivat vanhempien väsymys, joka selittyi osin tukiverkon puutteella. Vanhempien väliset jatkuvat konfliktit ja ero näkyivät myös vahvasti ylisukupolvisena jatkumona. Haastateltavat eivät olleet itse tiedostaneet sukupolvelta toiselle jatkuneita ongelmia, jota esimerkiksi ratkaisumallien muuttaminen edellyttää.This thesis investigates the intergenerational transmission of child protection from the perspective of customers of child protection services (CPS). We wanted to examine this phenomenon by interviewing parents who were customers of child welfare in their childhood and whose child is a customer of child welfare too. In the theory part, we deal with intergenerational transmission of social problems and its manifestations, the meaning of child protection and social genotype, as well as what kind of problems are transmitted from one generation to the next. Our thesis was carried out as a qualitative research. The data was collected by interviewing parents with personal experiences of intergenerational CPS. Two men and three women participated to our research. CPS in South Ostrobothnia provided the clients for our interviews. There is little research on this subject in Finland, and too little attention seems to be paid to it. Our research makes the voices of both men and women who have experienced intergenerational CPS heard. We wanted to point out the challenges and aspects for development in CPS. The results of this research indicate that more attention should be paid to the ways to prevent and put an end to intergenerational CPS customership, such as early intervention and long term support. It is important to listen to the child customer, and to support the entire family. Easy access to family work, as well as addressing problems seriously, were also expressed in the research results. A clear disadvantage results from a cluster of problems behind intergenerational CPS customership, such as economic problems, different addictions, violence and mental problems. In addition to these, it should also be mentioned parents’ tiredness, explained by the lack of a social support network, the conflicts between parents, and divorce. The interviewees had not realized the problems transmitted from one generation to the next, neither did they realize the intergenerational aspect of child welfare customership