Tilitoimistossa työskentelevien kirjanpitäjien kokemukset työn imusta

Työn imu on melko kaukainen termi monille työntekijöille. Kirjanpitäjien työn imua ei ole paljoa tutkittu ja siksi tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kirjanpitäjien omia tuntemuksia koskien työn imua edesauttavia sekä sitä haittaavia tekijöitä. Tämä opinnäytetyö jakaantuu kahteen osaan: teoreettiseen viitekehykseen sekä empiiriseen tutkimusosaan. Teoreettinen osa koostuu myös kahdesta eri osa-alueesta. Ensimmäinen osa käsittelee työhyvinvointiin liittyviä asioita ja seurauksia ja toisessa osassa, työn imua käsittelevässä kappaleessa, kerrotaan sen keskeisistä käsitteistä, joiden avulla sitä arvioidaan. Työhyvinvointi on tärkeä pohja työn imun syntymiselle ja tärkeää onkin, että työtä kuormittavat tekijät ja työn voimavarat olisivat oikeassa tasapainossa. Kun tämä tasapaino on löytynyt, voi työn imua syntyä, jolloin todennäköisesti esiintyy uppoutumista, omistautumista sekä tarmokkuutta työssä. Näitä asioita tutkittiin tarkemmin empiirisessä osuudessa, jossa tutkimus suoritettiin laadullisella menetelmällä, haastattelemalla Satakunnan alueella tilitoimistoissa työskenteleviä kirjanpitäjiä. Haastatteluja varten luotiin haastattelurunko, jossa apuna käytettiin pääasiassa Jari Hakasen kirjallisuutta ja hänen työn imun arviointimenetelmäänsä. Tutkimustulosten perusteella huomattiin Satakunnan alueella tilitoimistoissa työskentelevien kirjanpitäjien voivan hyvin ajatellen työhyvinvointia ja työn imua. Keskeisinä voimaa antavina asioina nousivat esille työyhteisön hyvän ilmapiirin tärkeys sekä työn riittävä haasteellisuus. Kirjanpitäjät arvioivat itse voivansa hyvin työssään ja kokevansa työn imua ainakin viikoittain, osa jopa useammin.Work engagement is not the most familiar term for employees. Accountants’ work engagement has not been researched much and that is why the aim of this study was to figure out accountants’ own feelings towards work engagement and the thing that can reduce it. This study is divided in two sections: to theoretical framework and to empirical research. The theoretical study of the thesis is also divided in two sections. The first section deals well-being and in the other section gives information about work engagement and about the things that are used to evaluate work engagement. Well-being at work is an important element in creating work engagement. It is important that workload factors and resources are in good balance. When this balance has been reached, work engagement can emerge and most likely also vigor, dedication and absorption will become noticeable. Those are the things that were researched in the empirical part of this study. Qualitative method of study was used in the empirical study and accountants were interviewed. The interviews were made using a frame that was developed for this study and its questions were based on Jari Hakanen’s writings and his Utrecht Work Engagement Scale. On the basis of the research results it was found that in the area of Satakunta accountants who work in an accounting firm are doing well when thinking of their well-being at work and work engagement. The main things that could be noticed were that good atmosphere and sufficient work challenge gave energy to accountants. They evaluated themselves to have high well-being at work and that they feel work engagement at least once a week, some even more often