Kuntouttava päivätoiminta muistisairaan kotona asumisen tukena : tuloksia koetun elämänlaadun kokemuksista MIKE- työvälineen pohjalta

Vantaan kaupungin avopalveluiden kuntouttavan päivätoiminnan suunnalta nousi tarve selvittää, kuinka muistisairaat asiakkaat kokevat elämänlaatunsa muuttuneen palvelujakson aikana. Tavoitteena oli selvittää muutosta muistisairaan omasta näkökulmasta ja nimenomaan heidän omaa ääntään kuulemalla. Tarkoituksena oli saada sen kaltaista uutta tietoa päivätoiminnan asiakkailta, jonka pohjalta työelämäkumppanillamme on mahdollisuus hyödyntää näitä tuloksia kehittäessään kuntouttavaa päivätoimintaa ja sen toiminnan sisältöä vastaamaan muistisairaan asiakkaan tarpeita entistä paremmin. Opinnäytetyössä oli mukana Vantaan kaupungin kaikki kolme päivätoimintakeskusta, joista valikoitui opinnäytetyöhön mukaan yhteensä viisitoista päivätoiminnan asiakasta. Kohderyhmän valinnan kriteerinä oli, että he olivat ensisijaisesti yksin asuvia, muistisairaus diagnoosin saaneita kuntouttavan päivätoiminnan uusia asiakkaita. Aineiston keruu tehtiin palvelujakson alkaessa ja loppuessa päivätoiminnan henkilökunnan toimesta. Aineiston keruussa käytettiin MIKE-työvälineen haastattelu- ja havainnointilomakkeita, jotka olivat samoja strukturoituja lomakkeita niin palvelujakson alussa kuin lopussa. Tämän aineiston tuloksia tarkasteltiin sisällön analyysin kautta, jonka jälkeen esiin nousseisiin teemoihin teimme lisähaastattelun viidelle kohderyhmässä olleelle henkilölle. Lisähaastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin sisällön analyysin kautta. Näin pyrimme saamaan syventävää tietoa päivätoimintajakson aikana tapahtuvista muutoksista muistisairaan henkilön omasta näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitettiin muistisairaan koettua elämänlaatua MIKE-työvälineen pohjalta saatujen tulosten mukaan. Tulokset osoittivat, että muistisairaan koettuun elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä olivat tyytymättömyys asuinympäristöön, liikkumiskykyyn sekä kokemus siitä, ettei pääse toteuttamaan itselleen merkittäviä mielenkiinnon kohteita, kuten esimerkiksi vakaumukseen liittyviä asioita. Johtopäätösosiossa havaittiin muistisairaalle tärkeimmiksi elämänlaatua määritteleväksi tekijöiksi sosiaaliset suhteet, kotoa pois pääsemisen sekä päivätoimintaan säännöllisen osallistumisen. Ennen kaikkea muistisairaat kokivat päivätoiminnan tuovan arvokasta sisältöä elämään.The City of Vantaa recognized a need to study how the memory disorder customers of the outpatient rehabilitative day services perceive the changes in their quality of life during the service period. The purpose was to investigate the perceived change of the patients with memory disorders from their own point of view. The aim was to get new information from the customers of outpatient rehabilitative day services to help the private sector partner of the city in developing the rehabilitative day services and the content of the activities to better meet the needs of the patients with memory disorders. All the three day care centers of the City of Vantaa were involved in the thesis, from which in total fifteen day service customers were selected for the study. The sampling criterion was that they were primarily people living alone, have a memory disorder diagnosis and were new customers of outpatient rehabilitative day service. Data collection was carried out in the beginning and in the end of the service period by the staff of the day care centers. The same structured interview and observation forms of the data collection tool MIKE were used both in the beginning and in the end. The results of this material were examined through content analysis, after which five interviews with the target group were carried out to investigate further topics emerged from the data. Additional interviews were recorded, transcribed and analyzed through content analysis. This allowed to understand more deeply the changes occurring during the service period from the patients’ own point of view. The thesis investigated the perceived quality of life of a person with memory disorder with results obtained by MIKE tool. The results showed that the factors that affect the perceived quality of life of the patients with memory disorder were dissatisfaction with the living envi-ronment, mobility, and the experience of not being able to carry out activities they have significant interest in, such as issues related to belief. As conclusions, social relationships, possibility to get out from home and regular participation in day services were found as the most important determining factors for the perceived quality of life. Above all, the patients with memory disorder felt that day services to provide valuable content to their lives