Kouluterveydenhoitajan valmiudet kohdata masentuneesti oireileva lapsi : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

KOULUTERVEYDENHOITAJAN VALMIUDET KOHDATA MASENTUNEESTI OIREILEVA LAPSI – KUVAILEVA KIRJALLISUUSKATSAUS Alanko, Tiia ja Lehtisalo-Pohjola, Annikka Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Syyskuu 2016 Ohjaaja: Liimatainen-Ylänne, Elina Sivumäärä: 54 Liitteitä: 5 Asiasanat: terveydenhoitajat, valmiudet, koululaiset, masennus, kohtaaminen ____________________________________________________________________ Tämä opinnäytetyö on viimeisimpään tutkimustietoon perustuva, kuvaileva kirjallisuuskatsaus kouluterveydenhoitajien valmiuksista kohdata masentuneesti oireileva lapsi. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteen ajankohtaista, kansainvälistä ja kotimaista, tieteellistä tutkimustietoa rajaamastamme aiheesta. Tutkimuskysymykseksi muodostui: Millaisia valmiuksia kouluterveydenhoitajalta edellytetään masentuneesti oireilevan lapsen kohtaamisessa? Lasten masennuksen on todettu olevan yleinen, mutta alidiagnosoitu, alihoidettu ja kuolemanvaarallinen häiriö, kasvavan itsemurhariskin vuoksi. Puhuttaessa oppilaiden mielenterveyden ongelmien varhaisesta tunnistamisesta ja niihin puuttumisesta sekä hoidon järjestämisestä perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa, ovat koulut ja kouluterveydenhoitajat keskeisessä asemassa. Jotta kasvaneisiin vaatimuksiin pystyttäisiin vastaamaan laadukkaasti ja vaikuttavasti, tulee terveydenhoitajien toiminnan olla näyttöön perustuvaa. Opinnäytetyön alussa haettiin teoriatietoa terveydenhoitajan ammatillisesta osaamisesta sekä kouluterveydenhuollon suosituksista että työmenetelmistä. Lisäksi työmme teoreettisessa osuudessa käsiteltiin lasten masennusta, sen eri tyyppejä ja oireita. Tämän jälkeen toteutettiin tiedonhaku tutkimusta varten. Tiedonhaussa käytettiin pääasiassa kahta eri tietokantaa; EBSCOhost Academic Search Elite ja PubMed; joiden kautta saimme koostettua kattavan, monitieteistä tutkimusta hyödyntävän katsauksen. Haku rajattiin vuosina 2006-2016 julkaistuihin suomen- ja englanninkielisiin tutkimuksiin. Tiedonhaku toteutettiin keväällä 2016. Tietoa haettiin myös manuaalisesti internetistä sekä kirjojen ja tutkimusartikkeleiden lähdeluetteloista. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta muodostettiin viitekehys, joka kuvaa kouluterveydenhoitajan valmiuksia kohdata masentuneesti oireileva lapsi. Näitä valmiuksia ovat kouluterveydenhoitajan vuorovaikutusvalmiudet, moniammatilliset yhteistyövalmiudet sekä kliiniset valmiudet. Kunkin valmiuden osalta kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin keskeiset osaamisalueet ja keskusteltiin niiden merkityksestä kouluterveydenhoidossa. Kaikkiin valmiuksiin vaikuttavina haasteina tunnistettiin kouluterveydenhoitajan ajallisten resurssien riittämättömyys, sekä tuotiin esille lisäkoulutuksen tarpeet masentuneesti oireilevan lapsen kohtaamisen parantamiseksi. Merkillepantavaa on, että lasten masennusoireet ja niiden tunnistaminen vaativat erityisosaamista, johon tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota kouluterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tulosten ja pohdinnan johdosta päädyttiin tekemään jatkotutkimussuosituksia tutkimuksellisten panostusten suuntaamiseksi tulevaisuudessa.SCHOOL NURSES’ ABILITY TO FACE A DEPRESSED CHILD – A DESCRIPTIVE LITERATURE REVIEW Alanko, Tiia Lehtisalo-Pohjola, Annikka Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing September 2016 Supervisor: Liimatainen-Ylänne, Elina Number of pages: 54 Appendices: 5 Key words: public health nurses, skills, school children, depression, encounters This thesis is a descriptive literature survey on the public health nurses’ ability to face depressed children. The thesis is based on the latest research. The aim was to collect current, international and national research results on the topic. The research question was formulated as follows: What kind of skills does the school nurse need, when meeting a child with symptoms of depression? Child depression is a common underdiagnosed, undertreated and lethal dysfunction because of the risk for suicide. Schools and school nurses have a key role in the early identification and intervention of mental health problems. They are also responsible for arranging treatment in cooperation with the family and other cooperation agencies. In order to provide effective care of quality to meet the growing needs, the school nurses’ work should be evidence-based. The thesis was started by collecting theoretical knowledge of the public health nurses’ professional competence and of the recommendations and work methods of school health care. In addition, the theoretical part of the thesis deals with child depression, its different forms and symptoms. The next stage was to collect knowledge for the thesis mainly from two data bases: EBSCOhost Academic Search Elite and PubMed. The search included studies published in English and Finnish between 2006 and 2016. The search was carried out in spring 2016. Knowledge was also searched manually from the Internet and the reference lists of books and research articles. A framework which describes the school nurses’ skills to meet a depressed child was formed on the basis of the literature review. These skills include interaction, multidisciplinary cooperation and clinical skills. The most important competences in each skill were identified and their significance in school health care was discussed. The most important challenge affecting all skill areas was lack of time. In addition, more education is needed in meeting children with symptoms of depression. Special skills are needed in identifying depression symptoms and these skills should be improved. In conclusion, further studies should be made on how to improve these skills and to understand child depression more holistically