Seosrehun tasalaatuisuus

Seosrehuruokinnassa eli aperuokinnassa kaikki ruokinnassa käytettävät karkea- ja väkirehut, tai osa niistä sekoitetaan yhdeksi mahdollisimman tasaiseksi seokseksi seosrehusekoittimen avulla. Seosrehuruokinta on ihanteellisessa tilanteessa työtä helpottava, ruokintakustannuksia laskeva ja tehokas ruokintamenetelmä etenkin suurten eläinmäärien ruokinnassa. Seosrehuruokinnan käyttöön kuitenkin liittyy ongelmia. Yksi ongelmista on se, että eläimille syötettävä rehu poikkeaa suunnitellusta seosrehureseptistä, jolloin tuotoksessa saattaa näkyä vaihtelua. Syy tähän on se, että seosrehu on epätasaista ruokintapöydän eri osissa, jolloin eri eläimet syövät erilaatuista rehua. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia seosrehun tasalaatuisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on tutkia appeen fysikaalista ja kemiallista vaihtelua eri valmistupäivien välillä ja eri tiloilla. Selvitettiin myös miten aperesepti toteutui ruokintapöydällä. Tarkoituksena on myös saada lisätietoa seosrehusta ja sen kannattavuudesta. Opinnäytetyö toteutettiin Raisioagron toimeksiantona. Opinnäytetyön teki kaksi agrologiopiskelijaa. Se koostuu kahdesta osasta, tutkimuksesta ja kirjallisesta teoriaosuudesta. Tutkimus tehtiin kenttätutkimuksena kesän 2015 aikana, jolloin opiskelijat kävivät kymmenellä eri maitotilalla kahdesti muutaman kuukauden välein ja keräsivät rehunäytteitä. Rehunäytteitä kerättiin yhteensä 80, joita tutkittiin fysikaalisesti seulomalla sekä analysoimalla ruokinnan kannalta oleellisia parametrejä. Rehut analysoi Eurofins Scientific laboratoriokonserni. Lisäksi tiloilta kerättiin perustietoja kuten nurmenkorjuumenetelmä, siilomalli, eläinmäärä, rehuanalyysit kotoisista rehuista ja aperesepti. Seosrehun valmistusmenetelmiä ja -laitteita tarkasteltiin sekoitusajan ja sekoituslaitteiden ominaisuuksien osalta. Tilakäynnillä mitattiin myös ruokintapöydän pituus tai ruokintapaikkojen lukumäärä ruokintapöydällä sekä makuuparsien lukumäärä. Karjaa tarkasteltiin maitomäärän ja -pitoisuuksien sekä keskimääräisen poikimavälin osalta. Tilojen antamia rehuanalyysejä, seosrehureseptejä ja apesatseista otettuja näytteitä vertailemalla pystyttiin arvioimaan kuinka syötetty rehu vastaa apereseptin odotettua ravinnetasoa. Fysikaalisen seulonnan tuloksista todettiin, että tietyt valmistus- ja nurmenkorjuumenetelmät vaikuttavat rehun partikkelikokoon. Laboratoriosta saatuja rehuanalyysejä tarkastelemalla todettiin, että varsinkin pienet rehukomponentit sekoittuvat usein epätasaisesti apesatsin sisällä. Jätettä ja varsinaista rehua vertailemalla havaittiin myös, että lehmät pystyvät lajittelemaan rehusta pienet komponentit.In mixed ration for dairy cattle all the feed components or parts of them are mixed into one homogenous mixture with mixed feeding machine. In an ideal situation mixed ration is an effective feeding method which can facilitate the daily feeding work and decrease feeding costs. Mixed ration fits especially large herds. However, while using mixed ration, problems can occur. The recipe made to meet the demands of the animals is not necessarily similar to the actual feed or the feed can diverse in different parts of the feeding table. It means that different animals eat different feed. This can be seen as fluctuation of milk output level. The purpose of this thesis is to research the homogeneity of mixed ration and the factors affecting it. The purpose is to explore the physical and chemical variation of the feed between different days and in different farms. The difference between the mixed ration recipe com-pared to the feed on the feeding table is also investigated. This thesis was implemented by Raisioagro Ltd. It was made by two agronomist students. It con-sists of two parts, basic research and a written theoretical part. The basic research was made as a field survey during the summer 2015. The students visited ten different dairy farms two times every couple of months and collected feed samples. Altogether 80 pieces of feed samples were collected and they were all investigated physically and analyzed in the laboratory. During the farm visits basic data like grass harvesting method, type of silo, number of animals, feed analysis from silage and grains and mixed ration recipe were collected. Manufacturing methods, features of the equipment and mixing time were examined. The length of the feeding table or the number of feeding places and number of cubicles were measured. Also data about milk quantity and quality and calving interval was collected. By comparing the feed analysis, mixed ration recipe and samples taken from the feeding table it was possible to evaluate the difference between recipe and actual feed. According to physical examination, particularly the feed preparing and grass harvesting methods affect to the particle size of silage. Feed analysis from the laboratory presented that especially minor components were often mixed unequally inside the feed batch. By comparing the waste and the actual feed it was noted that cows can sort the small components from the feed portion