Koettu ja mitattu fyysinen toimintakyky kolmessa maahanmuuttajaryhmässä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää koetun ja mitatun fyysisen toimintakyvyn yhteyttä venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä Suomessa. Tulosten toivottiin antavan viitteitä siitä, kuinka yhteneväistä tietoa itsearviointimittarit ja objektiiviset mittarit antavat tutkittujen maahanmuuttajaryhmien toimintakyvystä. Työelämän yhteistyökumppani oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jossa valmisteltiin opinnäytetyön aikaan suositusta maahanmuuttajien toimintakyvyn arvioinnista alkukartoituksessa. Suositukseen suunniteltiin lisättäväksi myös mittareita, jotka sopivat maahanmuuttajataustaisen asiakkaan toimintakyvyn arviointiin. Toimintakyvyn teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä hyödynnettiin ICF-luokitusta, kanadalaista toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallia sekä inhimillisen toiminnan mallia. Lisäksi esiteltiin maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyviä näkökulmia. Aineisto koostui Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen koettua ja mitattua toimintakykyä koskevasta aineistosta. Aineistoa tarkasteltiin määrällisen analyysin avulla. Itseilmoitetun liikkumiskyvyn ja kolmen toimintakykymittauksen yhteyttä tarkasteltiin laskemalla keskiarvosuoriutuminen toimintakykytesteissä liikkumiskyvyn vaikeuksia ilmoittavien ja ei-ilmoittavien osalta, liikkumiskyvyn ja toimintakykytestien korrelaatio sekä ristiintaulukoimalla tasapainotestissä suoriutumista ja itseilmoitettua liikkumiskykyä. Tulosten perusteella itseilmoitettu liikkumiskyky on yhteydessä tasapainoon ja tuolilta nousun nopeuteen, mutta ei juurikaan puristusvoimaan. Itsearvioidun liikkumiskyvyn perusteella voi siis jossain määrin odottaa tietynlaista suoriutumista ainakin alaraajojen toimintaa mittaavissa testeissä. Suurin osa tutkittavista arvioi liikkumiskykynsä yhteneväisesti tasapainotestissä suoriutumisen kanssa. Ristiriitaisesti arvioivista suurin osa ilmoitti liikkumiskykynsä hyväksi, vaikka ei suoriutunut tasapainotestistä. Tulosten perusteella ei voi varauksettomasti suositella vain itsearviointimittareiden käyttöä fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa, mikäli tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolista tietoa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan fyysisestä toimintakyvystä. Opinnäytetyössä saatuja tuloksia ei vertailtu suomalaisen koko väestön koetun ja mitatun fyysisen toimintakyvyn yhteyteen, joten jatkotutkimuksissa olisi hyvä tarkastella tätä näkökulmaa. Lisäksi olisi tarpeellista tutkia myös toimintakyvyn muita ulottuvuuksia ja toimintakykyä kokonaisuutena.The purpose of the thesis was to examine the connection between self-reported and performance based physical ability to function of Russian, Somali and Kurdish origin population in Finland. The aim was to increase knowledge do self-assessment based and performance based measurement tools develop compatible information about functional ability in these immigrant groups. The working life partner was National Institute for Health and Welfare (THL). THL was preparing a recommendation on how to assess immigrants' functional ability during initial assessment when the thesis was being written. It was planned there should be also a list of measurement tools in the recommendation, which are suitable for measuring the functional ability of an immigrant background clients. The theoretical frames of references in the thesis were ICF-classification, The Canadian Model of Occupational Performance and The Model of Human Occupation. Also different aspects related to immigrants and multiculturalism were introduced. The data consisted of tests of physical function and self-reported physical function from study Migrant health and Wellbeing. Quantitative analysis was being used. The connection between self-reported mobility and three tests of physical function was examined by computing the average performance across different groups, computing the correlation of mobility and tests of physical function, and cross tabbing the performance in balance test and self-reported mobility. According to the the results, self-reported mobility seems to be related to balance and speed of chair stands, but not necessarily to grip strength. Therefore it is possible, based on self-reported mobility, to expect certain kind of performance in tests that measure the function of lower limbs. Most of the examinees rated their mobility in line with their performance in balance test. Most of the examinees whose self-reported mobility was contradictory, rated their mobility good, although they couldn't stand in balance the maximum time. According to results, it is not that recommendable to use only self-assessment based measurement tools, if the aim is to get as diverse information as possible of the physical ability to function of an immigrant background client. The results of the thesis were not compared to the connection of self-reported and performance based physical ability to function in the Finnish entire population, so it would be desirable to examine this point of view in prospective studies. It is also necessary to examine other extensions of immigrants' ability to function and ability to function on the whole