TAMPEREEN KAUPUNKI VARHAISKASVATUKSEN LÄHIJOHTAJUUTTA TUKEMASSA: : Kyselytutkimus päiväkotien varajohtajille

TIIVISTELMÄ Hepo-oja-Ohtola, Sari. Tampereen kaupunki varhaiskasvatuksen lähijohtajuutta tukemassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pori, syksy 2016, 56s., 2 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, Sosionomi YAMK. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten Tampereen kaupunki tukee varhaiskasvatuksen lähijohtajuutta ja miten tätä tukea tulisi kehittää. Tässä työssä lähijohtajalla tarkoitetaan päiväkodin varajohtajaa tai vastaavaa lastentarhanopettajaa. Tutkimus oli sähköisenä versiona toteutettu kyselytutkimus. Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen lähijohtajat. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin kuvailevaa analyysia ja avointen kysymysten kohdalla sisällönanalyysi-menetelmää. Tutkimus toteutettiin keväällä 2016, jolloin kyselylomake lähetettiin, saatekirjeen kera, Webropol – ohjelman avulla sähköisesti kaikille varhaiskasvatuksen lähijohtajille. Kyselylomakkeen aihealueet liittyivät, taustakysymysten lisäksi, lähijohtajan työn hallintaan, ammatilliseen kehittymiseen sekä yhteistyöhön esimiehen ja muiden toimijoiden kanssa. Vastaajista lähes kaikki olivat naisia. Koulutustaustaltaan kaksi kolmannesta oli lastentarhanopettajia ja yksi kolmasosa sosionomeja. Lähijohtajista lähes puolet oli toiminut lähijohtajina alle 5 vuotta. Työn hallinta -osiossa tutkittiin johtajuussopimuksen toimivuutta, tiedonkulkua lähijohtajan ja esimiehen välillä sekä lähijohtajan työnkuvan resursseja. Ammatillisen kehityksen aihealueina olivat koulutukset, perehdytys sekä se, miten työnantaja tukee lähijohtajan osaamisen kehittymisen mahdollisuuksia. Kyselylomakkeen yhteistyö-osassa kysyttiin palautteen saamisesta sekä antamisesta, kommunikoinnista, johtotiimin toiminnasta ja lähijohtajatiimistä. Avoimessa osiossa kysyttiin, miten muuten työnantaja tukee lähijohtajan työtä ja miten työtä voisi tukea entistä paremmin. Tutkimustuloksissa nousi esiin hyvin yhteneväisiä asioita. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että Tampereen kaupunki tukee lähijohtajuutta hyvin koulutusten kautta. Toisaalta tutkimuksesta ilmeni myös, että nimenomaan johtamiseen liittyviä koulutuksia toivottiin lisää. Lähijohtajan yhteistyö esimiehen ja muiden toimijoiden kanssa toimi lähestulkoon kaikkien vastaajien mielestä hyvin. Johtotiimin sisällöt tukivat lähijohtajaa työssään ja johtotiimistä koettiin saatavan tarvittava tieto lähijohtajan työhön. Tutkimuksen mukaan resurssit lähijohtajan työhön koettiin riittämättömiksi. Lähijohtajien työtä voisi tukea vielä enemmän käynnistämällä ammatilliset verkostokokoontumiset uudelleen koko kaupungin alueella. Asiasanat: kyselytutkimus, kvantitatiivinen analyysi, varhaiskasvatus, johtajuusABSTRACT Hepo-oja-Ohtola, Sari. City of Tampere supporting local leadership of early childhood education. 56., 2attachments. Language: Finnish. Pori, autumn 2016. Diaconia University of Applied Sciences. Degree program in social services, wellbeing of children, young adults and families, bachelor of Social Services YAMK. The aim of the thesis was to study how the city of Tampere supports local leadership of early childhood education and the ways this support could be developed. In this profession local leader means assistant leader in daycare or equivalent kindergarten teacher. The study was a quantitative study that was put into practice as a questionnaire online. The target group of the study were local leaders of early childhood education in the city of Tampere. Descriptive analysis was used as the analysis method for analyzing the material and content analysis method was used for open-ended questions. The study was carried out in the spring of 2016 when the questionnaire was sent, with a cover letter, through Webropol- program online to all local leaders of early childhood education. The topics of the questionnaire were, among background questions, about professional development, cooperation between superior and other employees, and how local leaders control their own work. Nearly all of the respondents were women. Two third’s of the respondents’ educational background was kindergarten teacher and one third was bachelors of Social Services. Nearly half of the local leaders had been working as a local leader for less than 5 years. The functionality of the agreement of leadership was studied in the controlling work-part as well as the communication between the local leader and the superior and the resources of local leader’s job description. The topics of professional development were education, orientation as well as how the employer supports local leader’s opportunities to develop their skills. In the cooperation part of the questionnaire were questions about giving and receiving feedback, communication, functioning of the leader team and local leader team. Open-ended questions referred to other ways employer could support the work of local leaders and how this support could be improved. The research results brought up very congruent matters. In a general level could be said that the city of Tampere supports local leadership well through education. On the other hand, the study showed that more education for leadership would be needed. Cooperation with superiors and other participants works well according to nearly all of the respondents. The insight of the leader team supports the local leaders in their work and they think they get the necessary information for local leader’s work from the leader team. According to the research the resources for the local leader’s work are insufficient. The work of local leaders could be supported even more with opening professional networking meetings again. Keywords: survey, quantitative analysis, early childhood education, leadershi