Säker läkemedelsbehandling vid räddningstjänsten Spital Thurgau, Schweiz : - En kvantitativ enkätundersökning

Sammandrag: Bakgrund: Läkemedelsbehandling är en faktor som har en stor inverkan på patientsäkerheten. Den tidigare forskningen har koncentrerat sig på att undersöka vilka fel som sker under en läkemedelsbehandling. Som teoretisk referensram användes i detta slutarbete Erik Hollnagels säkerhetsteori ”Säkerhet II”, som sätter fokus på att undersöka de saker som går rätt. Syftet var att ur akutvårdspersonalens synvinkel undersöka vilka faktorer som inverkar på en säker läkemedelsbehandling prehospitalt, och att kunna identifiera möjliga utvecklingsområden. Vidare undersöktes om informanternas kön, ålder eller arbetserfarenhet hade en inverkan på uppfattningen om en säker läkemedelsbehandling. Metod: Enkätundersökningen skickades till alla (N=56) akutvårdare som arbetar inom räddningstjänsten Spital Thurgau i Schweiz, 40 akutvårdare (71%) svarade på enkäten. I detta arbete användes statistiska metoder för att analysera svarsdata. Resultat: Av informanterna ansåg 81% att läkemedelsloven, och 76% att vårddirektiven var faktorer som bidrar till en säkrare läkemedelsbehandling. Vidare ansågs medicinerna (88%), situationsbetingade anpassningar (88%) och erhållandet av patientens diagnos (81%) spela en viktig roll för en säker läkemedelsbehandling. Var tredje akutvårdare (38%) upplevde en skuldsättande kultur på arbetsplatsen. Informanternas kön, ålder och arbetserfarenhet hade ingen inverkan på uppfattningen beträffande en säker läkemedelsbehandling, men männen var avsevärt nöjdare med utbudet av vidareutbildningar som arbetsgivaren organiserar medan kvinnorna var mera missnöjda (p=0,030). Slutsatser: Forskningsresultatet tydde på att Spital Thurgau gör många saker som främjar en säker läkemedelsbehandling, men att det finns faktorer som kan anses förhindra säkerhet. Speciellt de faktorer som påverkar god praxis behöver förstärkas för att ytterligare förbättra säkerheten under en läkemedelsbehandling prehospitalt. En fortsatt utveckling inom detta område förutsätter mer forskning.Abstract: Background: Safe drug therapy can have a big influence on patient safety. Previous studies have focused on identifying errors that occur during medical treatment. Erik Hollnagel’s theory “Safety II” was applied to this study which focuses on exploring correctly applied interventions. The purpose of this study was to investigate which factors have an impact on safe drug therapy during emergency medical care from a paramedic’s perspective, as well as to identify possible areas of improvement. In addition to this, the impact of the participants' gender, age, work experience and the perception on a safe drug therapy was also examined. Method: The survey was sent to all (N=56) paramedics working in the emergency medical services department of Spital Thurgau in Switzerland. 40 paramedics (71%) responded to the questionnaire. The statistical software program SPSS was used for statistical analysis. Results: 81% of the participants considered the ability to administer the permitted medications to be a contributing factor as regards safe drug therapy, while 76% felt the medical directives also played an important role in contributing to patient safety. Other factors considered to ensure safe drug therapy were the medications available in the ambulance (88%), the ability to adjust to the situation at hand (88%) and access to the patient's diagnosis (81%). One third of all paramedics surveyed (38%) felt that there was a culture of blame in the workplace. The participants' gender, age and work experience had no impact on the perception on a safe drug therapy. Women however where less satisfied with the training provided by the employer concerning safe drug therapy than men (p=0.030). Conclusions: The findings indicate that Spital Thurgau largely promotes safe drug therapy. There remain however factors detracting from the safe administration of medication that require further improvement. Actions contributing to safe treatment of patient in the EMS setting should, where possible, be adapted and translated to the special environment. In order to accomplish this further study is required.Tiivistelmä: Tausta: Lääkehoito on tärkeä potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet kartoittamaan lääkehoidossa tapahtuneita virheitä. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin tässä opinnäytetyössä Erik Hollnagelin turvallisuusteoriaa ”Turvallisuus II”, joka keskittyy tutkimaan niitä asioita, jotka menevät oikein. Tarkoituksena oli ensihoitohenkilöstön näkökulmasta selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat turvalliseen lääkehoitoon ensihoidossa, ja kartoittaa mahdollisia kehitysalueita. Lisäksi selvitettiin vastaajien iän, sukupuolen ja työkokemuksen vaikutusta kokemukseen turvallisesta lääkehoidosta. Menetelmä: Kyselytutkimus lähetettiin kaikille (N=56) sveitsiläisen Spital Thurgauin ensihoitoyksikön ensihoitohenkilökuntalaisille, joista 40 (71%) vastasi kyselyyn. Kysymykset analysointiin tilastollisin menetelmin. Tulokset: Vastanneista 81% piti lääkelupia ja 76% hoito-ohjeita tekijöinä, jotka edistivät turvallista lääkehoitoa. Tärkeäksi lääkehoidon kannalta koettiin myös käytössä olevat lääkkeet (88%), sopeutuminen tilanteeseen (88%) ja jälkikäteen saatu tieto potilaan diagnoosista (81%). Joka kolmas ensihoitajista (38%) koki, että työpaikalla vallitsee syyttävä työkulttuuri. Vastaajien iällä, sukupuolella ja työkokemuksella ei ollut vaikutusta kokemukseen turvallisesta lääkehoidosta. Ainoastaan työnantajan järjestämän lääkehoitokoulutuksen osalta miehet olivat naisia tyytyväisempiä (p=0,030). Johtopäätökset: Tutkimustulokset osoittivat, että Spital Thurgauissa tehdään monia asioita oikein jotka edistävät turvallista lääkehoitoa, mutta on myös olemassa tekijöitä jotka voivat estää turvallisuutta. Mahdollisuutta kehittää ensihoidossa toteuttavaa lääkehoitoa entistä turvallisemmaksi vahvistamalla erityisesti tekijöitä, jotka toimivat hyvin, on tutkittava tieteellisesti pätevässä koeasetelmassa