Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Tikkurilan Klubitalon palveluista

Mielenterveys on osa ihmisen hyvinvointia, johon vaikuttavat ihmisen omat voimavarat ja selviytymiskeinot elämän tuomissa haasteissa. Mielenterveys rakentuu lukuisista tekijöistä, joihin vaikuttavat yksilön ulkoiset ja sisäiset suojatekijät. Kaikilla meillä on omat kuormittavat ja haavoittavat tekijämme, jotka altistavat meitä mielenterveysongelmille. On huomattu, ettei yksistään biologiset tekijät aiheuta psyykkistä sairastumista vaan vaatii taustalle myös ympäristön vaikutuksen. Puhutaan enemmänkin alttiudesta, johon ympäristö voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti. Sairastuminen tuo mukanaan ongelmia niin yksilön kuin yhteisön tasolla. Sairastuminen saattaa aiheuttaa yksilölle toimintakyvyn laskua, häpeän ja syyllisyyden tunteita ja pettymyksiä. Mielenterveystyön merkitys on vahvistaa yksilön ja yhteisön mielenterveyttä poistamalla ja vähentämällä mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä ja tukemalla suojaavia tekijöitä. Positiivisen mielenterveyden näkökulman ja voimaantumisen kautta pyritään pois sairaus- ja ongelmakeskeisyydestä keskittyen yksilön voimavaroihin ja suojaaviin tekijöihin. Kuntoutuminen on aina ainutlaatuinen ja syvällinen muutosprosessi. Sosiaalinen kuntoutus ja vertaistuen merkitys korostuvat mielenterveystyössä. Häpeän ja leimaantumisen tunteet luovat haasteita kuntoutumisen onnistumiselle Kolmannen sektorin toimijoilla on kuntoutumisessa merkittävä rooli palveluntarjoamisessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Klubitalot ry:n sekä Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mielenterveyskuntoutujien saamia hyötyjä kolmannen sektorin kuntouttavasta toiminnasta (Tikkurilan Klubitalo), joiden tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla kolmannen sektorin toimijoilla. Tavoitteena oli, että kolmannen sektorin kuntoutuspalveluiden tarjoajat pystyvät tulosten kautta kehittämään omaa toimintaansa asiakaslähtöisesti. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun valikoitui viisi pitkäaikaista klubitalon jäsentä, joilla oli laaja kokemus toiminnasta. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysin kautta. Klubitalon toiminta oli kuntouttavaa toimintaa sisältäen ammatillisten taitojen kehittämisen sekä arjen taitojen tukemisen. Kuntoutusmenetelmät, itsehoito ja vastuunotto, vertaistuki, sosiaaliset kontaktit, psyykkisen voinnin paraneminen sekä voimavarojen tunnistaminen loivat jäsenille voimaantumisen tunteita ja elämän mielekkyyttä. Elämän mielekkyys ja voimaantuminen nähdään tärkeänä osana kuntoutumista. Opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaiset kuin aiemmissa tutkimuksissa on kuvattu kolmannen sektorin kuntoutuspalveluiden tarpeellisuudesta ja hyödyistä. Klubitalon jäsenet kokivat saavansa merkittävää hyötyä toiminnasta arjen taidoista elämän merkityksellisyyden löytämisen. Klubitalojen tavoitteiden, leimautumisen, eristäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisy, nähtiin toteutuvan monipuolisesti toiminnassa. Tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisen tukena lisäämällä kokemusasiantuntijuutta ja jäsenlähtöistä toimintaa, korostamalla positiivisen mielenterveyden ja voimaantumisen näkökulmia sekä tehostamalla varhaisen puuttumisen näkökulmaa sekä psykoedukaatiota.Mental health can be seen as part of our wellbeing, which is affected by our resources and our ability to cope with the challenges the life brings us. Mental health consists of numerous factors influenced by the individual's internal and external protective factors. We all have individual stress risk factors that expose us to mental disorders. It is known that mental disorders are not caused solely by biological features, but are also influenced by the surrounding environment. There is rather a predisposition to something, when the environment affects positively or negatively on the breakout of mental problems. Mental illnesses entail problems on individual and communal levels. It may cause a decrease in the individual’s functional capacity, feelings of shame and guilt, and disappointments in life. The aim of mental health work is to strengthen the individuals’ and community’s mental health state by decreasing the risk factors and supporting the protective factors. Recovery is always a unique and deeply personal transition process. Feelings of shame and stigmatization create challenges for successful recovery. Private sector services have also a meaningful role in providing rehabilitative services. This thesis was made in collaboration with Tikkurila Clubhouse and Laurea University of Applied Sciences. The aim of this thesis was to discuss the benefits the clubhouse members receive from the activities provided. The objective was that third sector workers can use the results to develop their activities, and apply them with a customer oriented approach. The data was collected through a thematic interview. Five people, who had been widely involved in the clubhouse activities, were selected for the interview.The material was analysed with content analysis. The results show that the clubhouse provides rehabilitation support, including the development of professional abilities, and supporting the activities of daily living. Creating feelings of empowerment and life stability are established using various rehabilitation methods, self-care, peer support, social contacts, improvement in mental condition and the ability to recognize one’s resources. Empowerment and sensitivity are seen as important parts in the recovery. The results are similar to the results of previous research papers on the benefits of rehabilitation services in the third sector. The members of the Tikkurila Clubhouse gained great benefit varying from learning new skills in daily living, to finding the importance of one's own life. The goals of the clubhouse, such as prevention of stigmatization, isolation and loneliness, have been reached in their versatile selection of activities. The results can be applied when developing mental health services by increasing customer-oriented approach, positive mental health and empowerment as well as by enhancing early interference and psycho-education