Toiminnallisen kehonhallintaharjoittelun yhteys selkäkipuisen toimintakykyyn

Suomalaisista lähes jokainen kärsii selkäkivuista jossain vaiheessa elämäänsä ja selkäkivut ovat yleisiä jo nuorilla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten harjoittelu Etelä-Karjalan keskussairaalan fysioterapian poliklinikan Toiminnallisessa kehonhallintaryhmässä vaikuttaa selkäkipuisen toimintakykyyn. Opinnäytetyössä selvitettiin harjoittelun vaikutus selkäkipuisen koetun kivun määrään, koettuun toimintakykyyn, selän motoriseen kontrolliin ja selän liikkuvuuteen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa. Opinnäytetyön tutkimukseen osallistuneet henkilöt (n=3) harjoittelivat Toiminnallisessa kehonhallintaryhmässä kaksi kertaa viikossa viiden viikon ajan. Toiminnallisen kehonhallintaryhmän sisällöstä ja toteutuksesta vastasivat fysiatrian poliklinikan fysioterapeutit. Selkäkipuisen koetun kivun määrää mitattiin VAS-kipujanalla, koettua toimintakykyä Oswestryn Indeksillä, selän motorista kontrollia Luomajoen liikekontrollihäiriön testillä ja selän liikkuvuutta mittanauhalla. Mittaukset suoritettiin ennen ja jälkeen harjoittelujakson. Yksittäisten koehenkilöiden tutkimustuloksia tarkasteltaessa on havaittavissa pieniä muutoksia molempiin suuntiin kaikissa mitattavissa ominaisuuksissa. Koehenkilöiden tuloksia toisiinsa verrattaessa muutosten havaitaan olevan sattumanvaraisia. Tutkimustulosten sattumanvaraisuus on selitettävissä pienellä otoskoolla. Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittivat, että Toiminnallisen kehonhallintaryhmän harjoittelulla ei ollut vaikutusta kolmen selkäkipuisen koehenkilön koetun kivun määrään, koettuun toimintakykyyn, selän motoriseen kontrolliin tai selän liikkuvuuteen. Pienen otoskoon vuoksi tämän opinnäytetyön tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, eivätkä anna suuntaa Toiminnallisen kehonhallintaryhmän kehittelylle jatkossa. Toiminnallisen kehonhallintaryhmän harjoittelun vaikutusta selkäkipuun voisi jatkotutkimuksissa tutkia lomakekyselyllä ja pitkäaikaisseurannalla. Tällöin jokaiselta ryhmään osallistuvalta henkilöltä selvitettäisiin selkäkivun määrä ja sen aiheuttama haitta toimintakykyyn lomakekyselyllä. Tutkimukseen voisi sisällyttää useita harjoitteluryhmiä, jolloin otoskoko saataisiin suuremmaksi. Näin ollen tutkimustulokset saataisiin luotettavimmiksi ja niiden tilastollinen merkitsevyys olisi analysoitavissa.The purpose of the study was to find out how functional body control training affects functional disability in patients with back pain. This study measured how training affects patients’ intensity of back pain, functional disability, motor control and mobility of the spine. The study was executed in co-operation with South Karelian Health and Care District. The functional body control training group consisted of nine people and three of them were included in this study. The participants trained twice a week for five weeks. The intensity of back pain was measured with Visual Analogue Scale, functional disability with the Oswestry Index and motor control with movement control tests. Flexion, extension and lateral flexion of the spine was measured with tape measure. Measurements were taken before and after five weeks of training. There were small changes visible in each participant’s results. Anyhow, these results were completely arbitrary. A larger sample size would possibly provide more constant results. The results of this study show that functional body con-trol training had no effect on the three participants’ intensity of back pain, func-tional disability, motor control and mobility of spine. The results of this study cannot be generalized because of the small sample size and will not give any direction to develop the guidelines for the control group in future. In future studies a questionnaire in long-term monitoring would be a better way to measure functional body control training. This would make measuring easier and it would enable the participation of more than just one group in the study