Työn merkitys kehitysvammaisen nuoren aikuisen elämässä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kehitysvammaisten nuorten aikuisten yksilöllisiä näkemyksiä työn merkityksestä huomioiden myös vanhempien näkökulma. Tehtävänä oli kertoa, millaiset asiat työssä voivat muodostaa merkityksellisyyden kokemuksen kehitysvammaiselle nuorelle aikuiselle. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kehitysvammaliiton ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kanssa. Opinnäytetyö on osa Kehitysvammaliiton KIT (Kehitysvammaiset ihmiset töihin – Syrjäytymisestä osallisuuteen) -hanketta. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä käytettiin toimintaterapian emeritusprofessori David L. Nelsonin kehittämää yksilösuuntautunutta toiminnan analyysimallia ja erityisesti sen merkitystä käsittelevää osaa. Taustateoriana hyödynnettiin myös kasvatustieteen tohtori ja työyhteisövalmentaja Eija Leiviskän näkemyksiä työn merkityksen lähteistä. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kolmea kehitysvammaista alle 35-vuotiasta nuorta aikuista ja yhtä jokaisen vanhemmista. Haastatelluista nuorista yksi osallistui työtoimintaan, yksi avotyötoimintaan ja yksi kävi tuetussa työssä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatte-luina. Nuoria haastateltiin sekä yksilöllisesti heidän työpaikoillaan että yhdessä vanhemman kanssa. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että työn merkitys kehitysvammaiselle nuorelle on henkilökohtainen kokemus. Yhdelle nuorista oli tärkeää esimerkiksi mahdollisuus käyttää työssä luovuutta, kun taas toiselle merkityksellisimpiä teki-jöitä olivat hyvät työtoverit ja palkka. Kaikille nuorille työ oli tärkeä osa elämää ja he kokivat työn tuovan sisältöä ja rytmiä arkeen. Vanhempien näkökulma syvensi nuorten kuvauksia työn merkityksestä. Vanhemmat toivat esiin laajempaa kuvausta käsitellyistä teemoista. Opinnäytetyön tuloksia voivat omassa työssään hyödyntää kaikki kehitysvammaisten työllistymistä tukevat tahot, esimerkiksi työnantajat, työhönvalmentajat ja työpaikkaohjaajat.The purpose of this study was to describe the individual views of the intellectually disabled young adults concerning the meaning of work and also taking into consideration the views of the young person’s parents. The objective of the thesis was to tell what kind of things affect the meaning of work to the intellectually disabled young adults. The thesis was written in cooperation with The Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities (FAIDD) and with South Karelia Social and Health Care District (Eksote). The work was part of FAIDD’s research on disabled young people and the employee citizenship. The theoretical framework consisted of Nelson’s Model of Occupation and Eija Leiviskä’s book on the meaning of work. The data for the thesis was collected by qualitative methods. The interviews were carried out as theme interviews. The themes of the interviews based on the Nelson’s Model of Occupation and Eija Leiviskä’s book. The theory consisted of the definition of intellectual disabil-ity, the history of work among the intellectually disabled in Finland and the dif-ferent ways of how intellectually disabled can participate in working life in Finland. The collected data was analyzed using a theory based qualitative content analysis. The results of the thesis were that the meaning of work for the intellectually disabled young adults is a personal experience for the individual. For example, for one of the participants it was important that he could use creativity in his work, when on the other hand, another participant found meaning in his good co-workers and salary. For all the participants work was an important and crucial part of their life. It brought good pace and meaning to their life. The views of the parents brought depth and broader views to the meaning of work in their child’s life. The results of this thesis can be used by different professional working with intellectually disabled regarding their employment, for example employers