Iloa nuotin vierestä : Mitä tehdä kun pikku pianisti ei keskity tuntiin?

Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään aloittelevan 6-8-vuotiaan pianon yksityisoppilaan opetuksessa vastaan tulevia ongelmatilanteita. Yleisin ongelmatilanne on, ettei oppilas temperamenttinsa, väsymystasonsa tai muun syyn takia keskity tuntiin. Opettajan vastuulla on suunnitella tunti niin, että pikkuoppilaan saa innostumaan tunnista ja olemaan aktiivisesti läsnä. Nykyajan lapsi on tottunut runsaasti virikkeitä sisältävään elämään, ja soittaminen kilpailee monien muiden harrastusten kanssa. Kysymys on siitä, miten soittotunnista saa yhtä mielenkiintoisen ja innostavan kuin esimerkiksi jalkapalloharjoituksista tai iPad-pelistä. Yksi opinnäytetyön keskeisistä teemoista oli antaa vinkkejä siihen, mitä kaikkea muuta tunnilla voi tehdä kuin soittaa kappaleita nuotista. Tässä oman lukunsa saivat erilaiset pelit ja leikit sekä sävellys-, improvisaatio- ja rytmitehtävät. Näihin kerättiin ja keksittiin konkreettisia ohjeita ja esimerkkejä. Osa leikeistä auttoi nuottien opetteluun ja löytämiseen koskettimistolta. Improvisaatiotehtävien avulla oppilaat saivat rohkeasti ja luovasti kokeilla instrumentin eri mahdollisuuksia. Oppilaat pääsivät itse ideoimaan ja kehittämään musiikkitarinoita improvisaation kautta, ja tästä saadut positiiviset muutokset ilmenivät rohkeutena ja mielikuvituksen käytön lisääntymisenä soittotilanteessa. Rytmitehtävät, kuten tititointi, ja soitettaviin kappaleisiin sanojen keksiminen auttoivat metrisen puolen hahmottamisessa. Työssä pureuduttiin myös ulkomusiikillisiin soittotunnin kulkuun vaikuttaviin tekijöihin, joita ovat esimerkiksi oppilaan tunneittain vaihteleva mieliala sekä pysyvät temperamenttipiirteet. Jälkimmäisiin kuuluu esimerkiksi oppilaan yleinen aktiivisuustaso. Korkean aktiivisuustason omaavat oppilaat vaativat taukoamatta tekemistä, mutta saavat innostuessaan paljon aikaan. Matalan aktiivisuustason oppilaat taas tarkastelevat asioita rauhallisesti ja vähän kerrallaan. Kummallekin ääripäälle ja oppilaille siltä väliltä tulee suunnitella energiatasoltaan ja ajankäytöltään sopiva tunti. Tällainen oppilaslähtöinen opetussuunnittelu todettiin työssä erittäin toimivaksi. Kun työssä esiteltyjä leikkejä ja harjoituksia käytettiin, saatiin nopeampia oppimistuloksia, ja aktiivisemmatkin oppilaat saivat riittävästi tekemistä, jolloin he jaksoivat paremmin keskittyä tunteihin. Soittoon liittyvien kysymysten esittäminen tunnilla herätti oppilaat ajattelemaan itse ja sai näin heidän keskittymisensä suuntautumaan tunnilla käsiteltäviin asioihin paremmin kuin pelkkä opettajan luennointi aiheesta. Työelämässä kannattaa siis suosia interaktiivista opetustyyliä ja sisällyttää soittotunteihin musiikkiaiheisia leikkejä. Näillä menetelmillä on selkeä vaikutus oppilaan soittoinnostuksen kasvuun ja ylläpitoon sekä sisäisen motivaation syntyyn. Lisäksi oppilas oppii helpommin nimeämään ja löytämään nuotit, soittamaan oikeat rytmit sekä tuottamaan musiikkia monipuolisesti.This final project discusses the typical problematic situations where young students do not stay focused during their piano lessons. This study focuses on 6-8-year-old private piano students, but most of the ideas will be helpful in teaching in general. One of the key questions every piano teacher encounters in their career is how to maintain a young student’s enthusiasm and motivation to learn music in the long run. To achieve this goal, a teacher must give inspiring lessons so that the student is eager to come to lessons and also willing to practice at home. Great ways to keep the students keen include musical games and improvisation. The games introduced in this study were tested with young piano students. As a result, the young pianists learned the notes, keys and chords in a fun and convenient way. Other ways to create variety in music lessons included mental practice and improvisation. The latter encourages the student to try and use all the possibilities of their instrument in a crea-tive way. To create a safe and comfortable learning environment, a teacher should plan the lessons beforehand. However, the plan should not be flexible - an outline that the teacher can resort to during the lesson to meet the needs of each student. Lessons should always be student-centered so that the students feel at ease and are able to bring out the best of themselves. A significant factor in lesson design is the child’s temperament. This study investigates how a child’s level of activity, persistence and attention span affect the course of the lesson. The lesson should be divided into segments that correspond to the student’s attention span