Hoitotyön lähiesimiesten perehdyttämisen keskeisin sisältö Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tullaan kehittämään hoitotyön lähiesimiesten perehdyttämistä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitotyön lähiesimiesten näkökulmasta perehdyttämisen keskeisin sisältö. Opinnäytetyötä hyödynnetään Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitotyön lähiesimiesten perehdyttämisohjelman laadinnassa. Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimustapaa. Tutkimusaineisto kerättiin Kuopion yliopistollisen sairaalan osastonhoitajille lähetetyllä kyselylomakkeella keväällä 2016. Kyselylomake sisälsi suljettuja likert-asteikollisia sekä täydentäviä avoimia kysymyksiä. Kysely rakentui kuudesta teema-alueesta, joiden tärkeyttä osastonhoitajan perehdyttämisessä vastaajat arvioivat. Teema-alueet tärkeysjärjestyksessä olivat toiminnan ja taloudenhallinta, strategiat ja hallinnolliset linjaukset, lähiesimiehen perehdyttämisprosessiin kuuluvat tekijät, kehittäminen ja laadunhallinta, henkilöstöresurssien johtaminen sekä muut lähiesimiehen perehdyttämiseen liittyvät tekijät. Moni vastaaja oli jäänyt ilman perehdyttämistä omaan työtehtävään tai perehdyttäminen oli ollut puutteellinen. Sopiva perehdyttämisen kesto keskiarvolla mitattuna on 2,5 kuukautta. Perehdyttämistä varten pitäisi olla selkeät ohjeet sekä nimetyt henkilöt, jotka toimivat perehdyttäjinä. Osastonhoitajat myös näkevät kirjallisen ja yhtenäisen perehdyttämisohjelman tarpeelliseksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimuksessa saatiin avointen vastausten muodossa arvokkaita kehitysehdotuksia ja kommentteja lähiesimiesten perehdyttämisen kehittämiseen. Tutkimukseen osallistui 25 KYSin osastonhoitajaa. Tutkimus antaa viitteitä ja ajatuksia KYSin osastonhoitajille kohdennetun perehdyttämisohjelman laadintaan. Virhemarginaalia ei tässä tutkimuksessa ole määritelty, ja tutkimustuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina.Kuopio University hospital will develop orientation of its new immediate nursing supervisors in the future. The goal of this thesis was to explore which things current nurse managers in Kuopio University Hospital identify as the most essential content for orienteering immediate nursing supervisors in Kuopio University Hospital. This the- sis provides data and conclusions that will be taken into account in preparation of new orientation program for immediate nursing supervisors. A quantitative research method was used in this study. The material was collected with semi-structured question- naire from nurse managers of Kuopio University Hospital. Questionnaire consisted of close-ended Likert scale questions and additional complementary questions. They survey was based on six topics which importance for orienteering new nursing supervisors was evaluated. The topics in order of importance were operations and fi- nancial management, strategies and administrative policies, orientation process, development and quality man- agement, human resource management and other things related to orientation of immediate nursing supervisors. Many respondents reported that they had not had orientation for their current job or the orientation had been poor. According to respondents sufficient orientation duration measured by average survey data is 2,5 months. There should be clear instructions, specific orientation guides and named persons who carry out the orientation in the department. Nurse managers also reported that there is need for a uniform orientation program in Kuopio University Hospital. In the survey nurse managers gave many valuable advices and development ideas regarding orientation of immediate nursing supervisors. Altogether 25 nurse managers answered the survey. This thesis gives good guidelines and thoughts for prepara- tion of the new orientation program for immediate nursing supervisors. Margin of error was not defined in the survey and results can be considered as suggestive only