Hoitajien näkemykset sydänpotilaan vertaistuesta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien näkemyksiä sydänpotilaan saamasta vertaistuesta Satakunnan Keskussairaalan sisätautien osastolla 2. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jota jatkossa voidaan hyödyntää vertaistuen antamisessa sydänpotilaille. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen, koska se tilattiin Suomen Sydänliitolta. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää ja aineisto kerättiin opinnäytetyöntekijän laatimalla kyselylomakkeella loka-marraskuussa 2015. Kohderyhmänä olivat Satakunnan keskussairaalan sisätautien osastolla 2 työskentelevä hoitohenkilökunta (N=23). Kysymykset koskivat hoitohenkilökunnan mielipiteitä vertaistukitoiminnasta, sen informoinnista ja miten hoitajat vertaistukitoimintaa voisivat osastolla kehittää. Tutkimustulosten mukaan suurin osa hoitajista koki vertaistukitoiminnasta kertomisesta potilaalle myönteisenä asiana. 88 % tutkimukseen osallistuneista hoitajista oli sitä mieltä, että vertaistuki on tärkeä osa sydänpotilaan kuntoutusta ja he toivoivat, että sydänyhdistyksen toiminta näkyisi enemmän osastolla. Kuitenkin 73 % oli sitä mieltä, että vertaistuesta informointi ei kuulu hoitajille. Yli puolet hoitajista toivoi, että vertaistukihenkilöt kävisivät säännöllisesti esittäytymässä ja kertomassa toiminnastaan. Hoitajien mielestä potilaat eivät ota tietoa vastaan vertaistuesta sairauden alkuvaiheessa, minkä vuoksi siitä informointi kuuluisi potilaan jatkohoitoon. Jatkotutkimushaasteena olisi mielenkiintoista tutkia, miten vertaistukihenkilön ja hoitohenkilökunnan yhteistyö sujuu ja miten asiat käytännössä toteutetaan. Toinen tärkeä jatkotutkimusaihe olisi tutkia, miten julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä voisi edelleen kehittää.The purpose of this dissertation was to canvass nurses´ opinions on peer support available to a cardiac patient at Internal Medical Ward 2 of the Satakunta Central Hospital. The objective was to generate information to help provide cardiac patients with peer support in future. This dissertation was working life oriented since it had been assigned by the Finnish Heart Association. The study was conducted using the quantitative research method and the material was collected on a questionnaire, compiled by the author, in October-November 2015. The target group consisted of the nursing staff (N=23) working at Internal Medical Ward 2 of the Satakunta Central Hospital. The questions asked were related to the nursing staff´s opinions on peer support as well as on how the information was disseminated and how the staff could develop peer support activities for patients staying on a hospital ward. Based on the study results, the majority of the nurses found the dissemination of peer support services to be a positive experience. A total of 88 per cent of the participants in this study were of the opinion that peer support play an important role in rehabilitation of a cardiac patient and they wished that there was more coverage of the Heart Association´s activities on the ward. Nevertheless, 73 per cent of the nursing staff was of the opinion that disseminating the information on peer support is not really of their concern. Hence, a good half of the nurses hope that supporters would regularly present themselves and tell about their activities. The nurses also believe that patients are not really receptive to the information on peer support at an early stage of disease, and therefore, informing the patients on such support should form part of the patient’s follow-up treatment. An interesting topic for a further study would be to find out how a peer supporter and the nursing staff co-operate with each other and how the support is organized in practice. Another important topic for further research would be to see how to develop further the co-operation between the public sector and the third sector