Kätilöiden kokemuksia työkierrosta naistentautien ja synnytysten vastuualueella

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kätilöiden kokemuksia työkierrosta naistentautien ja synnytysten vastuualueella eräässä yliopistollisessa sairaalassa. Tarkoituksena oli selvittää, mitä työkierto merkitsee kätilöille työssä kehittymisen ja jaksamisen kannalta. Tavoitteena oli antaa tietoa käytäntöön työkierron vaikutuksista työhyvinvointiin, kätilön osaamisen edistämiseen ja työkierron kehittämiseen. Tavoitteena oli myös saada tietää, voisiko työkierto olla keino kehittää työyhteisöä, laajentaa näkökulmia, ja toteutuuko työkierto suunnitelmien mukaisesti. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, mitä työkierto tarkoittaa ja mitkä olivat sen onnistumisen edellytykset, minkälaisia kokemuksia kätilöillä oli työkierrosta ja mitä yhteyttä työkierrolla oli työhyvinvointiin ja ammatilliseen osaamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Kohdejoukko muodostui erään yliopistollisen sairaalan kätilöistä. Vastausprosentti oli 27,8 (N=37). Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi suljettuja kysymyksiä, 5 -portaisia Likert -asteikollisia kysymyksiä sekä kolme avointa kysymystä. Kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin SPSS -tilastoanalyysiohjelmalla ja avoimet kysymykset analysoitiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työkierto koettiin työhyvinvointia ja ammatillista osaamista edistävänä tekijänä ja sen koettiin lisäävän ymmärrystä muiden työtä kohtaan. Kätilöt kokivat työkierron lisänneen eri osastojen potilaiden hoidon tuntemusta ja he kokivat hahmottavansa potilaiden hoitopolun kokonaisuuden paremmin. Työkierto nähtiin tiedonkulkua ja yhteistyötä edistävänä tekijänä eri yksiköiden välillä. Suurin osa kätilöistä oli lähtenyt työkiertoon vapaaehtoisesti. Työssä jaksaminen parani ja oman työn arvostus lisääntyi, mutta toisaalta työkierto koettiin myös stressitekijänä. Kätilöt kokivat perehdytyksen riittämättömänä uudessa työyksikössä. Työkierron onnistumisen edellytyksiä kysyttäessä esille nousivat teemat perehdytys ja työyhteisö, vapaaehtoisuus ja tasapuolisuus, kesto sekä esimiestyö. Työkierrossa koettiin olevan paljon kehitettävää. Eräinä työkierron kehittämiskohteina nähtiin sen parempi suunnittelu, toiveiden huomiointi, henkilökohtainen työkiertosuunnitelma ja motivointi. Työkiertoon toivottiin selkeitä, kaikkia koskevia sääntöjä. Työkierrosta on selvästi moninaista hyötyä kätilön ammatillisen osaamisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Aikaisempi teoriatieto ja tutkimustulokset tukivat tutkimustuloksiamme aiheesta. Työkierto ei kuitenkaan ole täysin onnistunut nykyisessä muodossaan, vaan sitä tulisi aktiivisesti kehittää, jotta se tyydyttäisi kaikkia osapuolia ja siitä saisi parhaan mahdollisen hyödyn niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Työkierron onnistuminen vaatii hyvää suunnittelua, joka pitää sisällään laadukkaan perehdytyksenThe purpose of this thesis was to describe midwives’ experiences regarding job rotation in gynaecology and obstetrics in one university hospital. The aim was to increase awareness of job rotation’s effects on work wellbeing, on midwives’ competence and how to develop job rotation itself. The thesis was carried out by quantitative method and the data were collected through a structured questionnaire. The response rate was 27,8 (N=37). The quantitative data were analyzed using SPSS -software and qualitative questions were analyzed through content analysis. It was experienced that job rotation improved competence and occupational wellbeing. It also increased understanding towards the work of other colleagues and the clinical care pathway. It was seen as an important link between different departments regarding communication as well but then again job rotation was considered also as a stress factor. Midwives saw that the orientation was not adequate in the new working environment. The preconditions of job rotation according to midwives were orientation, work community, objectivity, the length of job rotation and management. It was experienced that job rotation left a lot to be desired. It is obvious that job rotation has many benefits when it comes to midwives’ competence, knowledge and occupational wellbeing. Recent research shows the same results as ours. However, job rotation has not fully succeeded in its present form. Rather it should be actively improved so that it would satisfy all - both the individual and the organization. To make job rotation work, a well-planned job rotation plan should be carried out