Tunneäly yksilön ominaisuutena työelämässä: Rekrytoijien näkökulma

Tämä pro gradu -tutkielma on aineistolähtöinen kvalitatiivinen tutkimus tunneälyn merkityksestä työelämässä. Sen tarkoituksena on osoittaa tunneälyn merkittävyys työelämässä erityisesti yksilön, mutta myös koko organisaation ja tiimityöskentelyn näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on osoittaa tunneälyn käytännön soveltamismahdollisuudet rekrytoinnissa ja lisätä tietoisuutta tunneälystä. Tutkielma on toteutettu haastattelemalla yhdeksää rekrytointiin osallistuvaa työntekijää eri organisaatioista. Haastatteluiden avulla on selvitetty, miten haastateltavat ymmärtävät tunneälyn käsitteen ja millaisen merkityksen he antavat tunneälylle sekä rekrytoinnissa että yksilön ominaisuutena työelämässä. Haastattelumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua haastattelua, ja tutkimuksen aineisto on analysoitu teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että haastateltavat näkevät tunneälyn merkittävänä tekijänä työelämässä ja rekrytoinnissa, vaikka monilla haastateltavilla ei ollut selkeää kuvaa siitä, miten tunneäly tarkasti määritellään tai miten rekrytoitavan tunneälyä voisi arvioida. Aineiston perusteella tunneäly nähtiin erityisen merkityksellisenä esimiestyössä ja tiimityöskentelykonteksissa, mikä ilmenee myös aiemmasta tunneälytutkimuksesta. Tunneälyn merkityksellisyydestä huolimatta haastateltavien mukaan uusien työntekijöiden rekrytoinnissa tai ylennyksiä tehtäessä ei rekrytoitavan tunneälyyn kuitenkaan kiinnitetä juurikaan huomiota. Aineiston perusteella näyttää siltä, että vaikka tunneälyä arvostetaan työntekijän ominaisuutena, sitä ei pidetä rekrytointikriteerinä eikä se ole rekrytoinnissa usein käytetty termi. Nykytutkimuksen perusteella tunneälyn käsitettä on mahdollista soveltaa rekrytoinnissa, mutta lisää tutkimusta tunneälyn testaamisen todellisista hyödyistä rekrytoinnissa tarvitaan edelleen. Useiden tutkimusten perusteella tunneälyllä on kuitenkin merkittävät vaikutukset työelämässä menestymiseen niin yksilön kuin organisaation näkökulmasta