Yritysperintä ulosottomiehen näkökulmasta - Havaintoja arkipäivän todellisuudesta

Tämän pro gradu-tutkielman pääasiallisena tavoitteena on selvittää, miten ulosottomiehet hoitavat yritysperintää täytäntöönpanoviranomaisena ulosottolainsäädännön suomin valtuuksin. Yritysperintä määritellään tutkielmassa niin, että se kattaa sekä erilaisten yritysasiakkaiden täytäntöönpanon että mahdollisesti yrittäjän omia velkoja koskevan täytäntöönpanon, mikäli molemmat edellä mainituista oikeussubjekteista ovat ulosotossa asiakkaana ja asioilla on selkeä liittymä toisiinsa. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, minkälaisia toimintatapoja ulosottomiehet ovat käyttäneet säännöksiä implementoidessaan. Painoarvoa annetaan sille, miten ulosottokaarta hyödynnetään arkipäivän työssä. Tutkielma pyrkii selvittämään ja dokumentoimaan myös mahdollisia pulmatilanteita, joita yritysperintään ja ulosottomiehen työtehtävien hoitamiseen saattaa liittyä. Kiinnostuksen kohteena on lisäksi se, minkälaista osaamista ulosottomiehet tarvitsevat yritysperintään liittyviä asioita hoitaessaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimusmenetelmäksi valikoituivat teemahaastattelut. Teemahaastatteluja tehtiin viidelle eri ulosottomiehelle, jotta tutkimusaiheisiin saataisiin mahdollisimman kattavasti vastauksia ja empiiristä aineistoa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin aineiston tarkempaa analyysiä varten. Koska kysymys on viranomaistoiminnasta, jota koskevat erilaiset salassapitosäännökset, haastattelut tehtiin nimettöminä ja niin, ettei yksittäistä ulosoton asiakasta voi tunnistaa tekstistä. Keskeisimpänä tutkimustuloksena todetaan, että perinteinen juridinen osaaminen ei yksin riitä yritysperintätilanteissa, vaan ulosottomies tarvitsee myös liiketaloudellista osaamista, jotta pystyy ymmärtämään yritystoiminnan lainalaisuuksia. Yritysperintä on hyvin vaihteleva ja monipuolinen osa-alue, johon liittyy myös yksittäiseen yritykseen ja yrittäjään liittyviä tapauskohtaisia erityispiirteitä. Erityispiirteet vaikuttavat tilanteissa, joissa viranomainen käyttää harkintavaltaa ja arvioi vaihtoehtoisia toimintatapoja. Vaikka kysymys onkin viranomaistoiminnasta, asiakaspalvelunkaan merkitystä ei ole syytä väheksyä. Tutkimuksellisena lisämausteena tutkimus pohti lyhyesti viranomaisten välistä yhteistyötä harmaan talouden torjunnan ja erilaisten väärinkäytösten näkökulmasta. Ulosotto-organisaatio on valtiontalouden säästöpaineiden ja taloudellisten suhdanteiden vuoksi säästötoimien kohteena monen muun valtionhallinnon yksikön tavoin. Säästötoimet tarkoittavat muun muassa hallinnonalan sisäisiä muutostarpeita. Pohdittavaksi tulevat myös erilaiset juridiset, tekniset ja organisaatioon liittyvät kehitystarpeet toiminnan tehostamisen näkökulmasta