Joukkoliikennepainotteinen maankäyttö pääkaupunkiseudulla

The link between land use and travel behavior has been extensively studied internationally. The question is important when considering the impacts that transportation and land use have on the quality of life, the economy and the environment. This thesis tries to assess how land use shapes travel choices in Helsinki Capital region. In addition, the study shows where land uses producing different travel behavior outcomes are located within the study area. Similar studies have not before been done on a city in Finland or the Nordic countries. Logistic regression was used to link land use features, such as density, diversity, service availability and public transport service level to mode split. In addition, the railway and metro station vicinities are evaluated and categorized based on the Transit-oriented Development (TOD) concept. Two TOD indices are derived from the mode choice model, was used as a tool in this categorization. Based on the results, the land use features associated with TOD tend to decrease car usage while promoting walking. The results for public transport are mixed. Especially public transport competitiveness and job density explains public transport usage. However, contrary to earlier studies higher population density do not seem to be associated with higher public transport usage. The mode share of bicycling was higher in areas with low density and public transport competitiveness but with relatively high service availability. Apart from public transport, the results are in line with previous findings. The link between land use and travel behavior is in light of the results thus confirmed also in Helsinki Capital region.Maankäytön ja liikkumistottumusten yhteyttä on tutkittu laajalti kansainvälisesti. Kysymys on tärkeä kun huomioi liikenteen ja maankäytön vaikutukset elämänlaatuun, talouteen ja ympäristöön. Tämän diplomityön avulla yritetään arvioida miten maankäyttö muokkaa liikkumistottumuksia pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan miten erilaisia liikennetottumuksia aiheuttava maankäyttö tutkimusalueella on sijoittunut. Vastaavia tutkimuksia ei ole aikaisemmin tehty suomalaisista tai pohjoismaisista kaupungeista. Tutkimuksessa luotiin logistisen regressiomallin avulla linkki eri maankäytön ominaisuuksista, kuten tiiveydestä, sekoittuneisuudesta, palveluiden saatavuudesta sekä joukkoliikenteen palvelutasosta kulkumuotojakaumaan. Lisäksi metro- ja rautatieasemien ympäristöt arvioitiin ja kategorisoitiin Transit-oriented Development (TOD) - konseptin (suom. joukkoliikenne-painotteinen maankäyttö) avulla. Asemaympäristöjen kategorisointi tehtiin kahden, mallinnuksen avulla luodun, maankäytön joukkoliikennepainotteisuutta kuvaavan, indeksin avulla. Tulosten perusteella, TOD konseptin mukaiset maankäytön ominaisuudet vähentävät autoilua ja lisäävät kävelyä. Joukkoliikenteen osalta tulokset ovat ristiriitaisia. Erityisesti joukkoliikenteen kilpailukyky ja työpaikkatiheys selittävät joukkoliikenteen käyttöä hyvin. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen, korkeampi asukastieheys ei kuitenkaan vaikuta lisäävän joukkoliikenteen käyttöä. Pyöräilyn osuus oli korkein väljillä, huonon joukkolikenteen palvelutason alueilla, joilla kuitenkin on kohtuullisen hyvä palvelurakenne. Joukkoliikennettä lukuunottamatta tulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Tulosten perusteella yhteys maankäytön ominaisuuksien ja liikkumistottumusten välillä on vahvistettu myös pääkaupunkiseudulla