Life between buildings - Jan Gehl's ideas of city spaces adapted to Finland

Diplomityö käsittelee elävän kaupunkiympäristön aineksia ja niiden edistämistä suunnittelulla. Työn tavoitteena oli tiivistää tanskalaisarkkitehti Jan Gehlin kaupunkiympäristöjen laatua koskevat kirjoitukset selkeäksi suomenkieliseksi kokonaisuudeksi sekä selvittää,miten niiden toteutumista Suomessa voidaan edistää suunnittelun keinoin. Gehlin elävään kaupunkitilaan tähtäävien suunnitteluperiaatteiden mahdollisuuksia Suomessa selvitettiin haastattelemalla kaupunkitilan suunnittelun parissa työskenteleviä ammattilaisia. Erityisesti pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät vaikeuttavat tai jopa estävätelävän kaupunkiympäristön tavoitteiden toteutumista Suomessa. Gehlin teosten sisältö tiivistyy neljään osioon: kaupunkielämän lainalaisuuksiin, suunnittelun edellytyksiin, suuren mittakaavan suunnitteluperiaatteisiin ja pienen mittakaavan suunnitteluperiaatteisiin. Kaupunkielämän lainalaisuuksista tärkeintä on ymmärtää ulkotoimintojen kolme ryhmää ja kaupunkitilan laadun vaikutus niihin. Välttämättömät toiminnot, kuten kaupassa käyminen, toteutuvat välttämättömän luonteensa takia aina, riippumatta ympäristön laadusta. Vapaaehtoiset toiminnot, kuten iltapäiväkävelyt, sen sijaan vaativat toteutuakseen hyviä olosuhteita. Sosiaaliset toiminnot, kuten naapurin kanssa keskusteleminen, syntyvät välttämättömien ja vapaaehtoisten toimintojen yhteydessä, joten ympäristön laatu vaikuttaa myös niihin. Eniten ympäristön laatu vaikuttaa vapaaehtoisiin toimiin. Suunnittelun edellytyksistä tärkeintä on huomioida kaupungin käyttäjä, ihminen. Kaupunkitilat tulee sovittaa ihmisen rajallisiin aisteihin ja ihmiselle ominaiseen liikkumis- ja havainnoimisnopeuteen. Suuren mittakaavan suunnitteluperiaatteiden tavoitteena on ihmisten ja toimintojen kokoaminen yhteen, jotta kaupunkielämää voi syntyä. Tähän pyritään keskittämällä ihmiset ja toiminnot samoihin paikkoihin, yhdistämällä erilaisia toimintoja, avaamalla toiminnot kaupunkitilaan ja kutsumalla ihmisiä niihin. Lisäksi pyritään lisäämään ulkotilassa vietettyä aikaa parantamalla ulko-oleskelun mahdollisuuksia. Pienen mittakaavan suunnitteluperiaatteet pyrkivät synnyttämään turvallisia kaupunkitiloja, joissa on hyvät olosuhteet kaupunkielämän perustoiminnoille: kävelemiselle, istumiselle, seisoskelulle, näkemiselle, kuulemiselle ja puhumiselle. Lisäksi ne pyrkivät miellyttävyyteen ja erilaisten toimintojen mahdollistamiseen. Erityisen tärkeää on sisä- ja ulkotilojen välisen rajavyöhykkeen huolellinen suunnittelu niin, että ihmiset ja toiminnot voivat helposti siirtyillä tilojen välillä. Haastattelujen perusteella mikään ei estä Gehlin suunnitteluperiaatteiden toteuttamista Suomessa, vaikka eräät tekijät niitä vaikeuttavatkin. Miellyttävien, ihmisläheisten kaupunkitilojen toteuttaminen on siis mahdollista, ja niiden saavuttaminen riippuu lähinnä suunnittelijoiden viitseliäisyydestä. Haastattelujen pohjalta arvioitiin Gehlin kokoamien kaupunkitilan kahdentoista laatukriteerin toteuttamisen hankaluutta ja tärkeysjärjestystä Suomessa. Erityistä huomiota vaativat ne kriteerit, joilla on suuri vaikutus kaupunkitilan elävyyteen ja joita on vaikeaa tai peräti mahdotonta parantaa jälkeenpäin. Näitä tärkeimpiä laatukriteereitä on neljä: suoja rikoksilta ja väkivallalta, suoja ikäviltä aistimuksilta, mittakaavan inhimillisyys sekä mahdollisuus nauttia säästä. Suoja rikoksilta ja väkivallalta itse asiassa sisältää kaikki laatukriteerit, koska elävä kaupunkitila on paras turva rikoksia ja niiden pelkoa vastaan, joten kaikkien laatukriteerien huomioiminen on edelleen tärkeää. Laatukriteerejä testattiin tapaustutkimuksilla, joissa niiden kautta arvioitiin kahta helsinkiläistä aukiota.This thesis studies city life and how it can be enhanced by means of urban planning and design. It aims to summarize the writings of Danish architect Jan Gehl and provide a clear overview of them in Finnish. The second goal is to examine how these planning principles can be implemented in Finland. The possibilities of implementing Gehl’s planning principles in Finland were studied by interviewing planning professionals involved in urban planning and design. The interviews especially attempted to find out which factors complicate or even prevent the realization of the principles. The work of Gehl is divided into four main sections: patterns of city life, prerequisites for planning, large scale planning principles and small scale planning principles. The most important aspect of city life is that it consists of three kinds of activities, each of which react differently to the quality of outdoor spaces. Necessary activities, such as waiting for a bus or running errands, take place in nearly any conditions. Optional activities - taking a walk or sitting in the park - only occur when exterior conditions are good. Social activities comprise all activities that depend on the presence of others in public spaces. Therefore they are a result of necessary and optional activities, and thus influenced by the quality of outdoor space. The optional activities are those most dependent on exterior physical conditions. The limitations of human senses and movement are essential prerequisites for planning. They must therefore be seen as a basis for designing outdoor spaces. Planning principles on the large scale attempt to bring together people and activities in order to create city life. This is done by assembling people and events, integrating various activities and categories of people, inviting people to use the communal city space and opening up the edges between city spaces and buildings. The amount of time spent outdoors is increased by improving the possibilities for stationary outdoor activities. Planning principles on the small scale concentrate on ensuring safe outdoor spaces with good opportunities for basic human activities: walking, standing, sitting, seeing, hearing and talking. They also aim to create delight and opportunities for many kinds of functions. Careful design of the edges between buildings and city spaces is crucial in order to enable city life to flow between buildings and outside areas. No factors were found that prevent Gehl’s planning principles from being fulfilled in Finland, even though certain difficulties exist. In fact, it appears that achieving user-friendly public spaces is entirely possible and mostly dependent on the planners’ willingness to engage in their meticulous planning. Gehl’s twelve quality criteria for city spaces were evaluated based on the interviews. Their importance as well as the degree of difficulty in realizing them were assessed. These evaluations found four quality criteria to be of particular importance in achieving good city spaces. These include protection against crime and violence, protection against unpleasant sensory experiences, human scale and opportunities to enjoy the positive aspects of climate. The quality criteria were tested by using them to evaluate two squares in Helsinki