Yrityksen veroaggressiivisuuden suhde veroilmoituksesta poikkeamiseen: Laadullinen tutkimus verovirkamiesten riskianalyysistä pk-yritysten säännönmukaisen tuloverotuksen valvonnassa

Yrityksen veroaggressiivisuus on veroja välttämään pyrkivää taloudellisen informaation antamista. Sen havaitseminen etenkin päivittäisessä verotustyössä on haastavaa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka Verohallinnon verotusta toimittavat virkamiehet tunnistavat, kiinnittävät huomionsa ja poikkeavat veroaggressiivisten yritysten veroilmoituksista. Tutkielma on laadullinen haastattelututkimus, joka tutkii virkamiesten omaa riskianalyysiä veroaggressiivisuudesta säännönmukaisen tuloverotuksen toimittamisessa. Tutkimuskysymykset selvittävät yritysten tuloksellisuuden ja pääomarakenteen, historiallisen ja muodollisen veroilmoituskäyttäytymisen, erilaisten tuloksenohjausmotiivien, efektiivisen verosuunnittelun, asiantuntijoiden käytön sekä verosääntelyn merkitystä tuossa virkamiesarvioinnissa. Kaikilla yrityksillä ei ole samanlaisia motiiveja välttää veroja. Huonoa tulosta tekevillä, velkaantuneemmilla ja pääomavaltaisemmilla yrityksillä on ollut aiemmissa tutkimuksissa suurempi taipumus veroaggressiiviseen käyttäytymiseen. Toisaalta taloudellista informaatiota voivat ohjata monet muut oman tai vieraan pääoman rahoituksen synnyttämät kannustimet, eikä verotus ole ainoa ohjaava tekijä. Huomattavaa aiemmassa tutkimuksessa ja tämän tutkielman tuloksissa kuitenkin on, että maksuvalmiudessa ja rahoituksellisesti ahtaammalla olevilla yrityksillä on usein suuremmat motiivit veroaggressiiviseen käyttäytymiseen. Suomessa Verohallinto seuloo automaattisen tietojenkäsittelyn avulla säännönmukaisen tuloverotuksen valvonnassa henkilökohtaista työtä vaativia ja mahdollisesti veroaggressiivisia verovelvollisia virkamieskäsittelyyn. Virkamiehet käsittelevät näitä asiakkaita tapauskohtaisesti verolainsäädännön, viranomaisohjeiden ja sisäisten, salaisten työmenettelyohjeiden pohjalta. Tutkielman tulosten valossa suomalaiset verovirkamiehet tuntevat asiakasyrityksensä hyvin. Virkamiehet eivät aktiivisesti kiinnitä huomiota veroaggressiivisuuden perinteisiin mittareihin, mutta sen sijaan velkaantuneisuus ja erityisesti huono maksuvalmius sekä siihen liittyvä verovelkaantuneisuus ja ennakkoperintärekisteröimättömyys yhdistetään veroaggressiivisuuteen. Toisaalta virkamiehet ovat huonoja tunnistamaan yritysten erilaisia m0tiiveja tuloksenohjaukseen. Yrityksen aiempi veroaggressiivinen veroilmoituskäyttäytyminen nostattaa virkamiesten huomiota yrityksen veroilmoitusvalvonnassa. Suppealla omistajapiirin yksityiskuluilla on riski sekoittua yrityksen kuluihin. Asiantuntijoilla on verovirkamiesten luottamusta lisäävä auktoriteetti veroilmoitusten antajina, mutta tilintarkastajat eivät olennaisesti lisää luottamusarvoa veroilmoitukselle ja verokonsulttien oletetaan antavan hyvin valikoivaa ja motivoitunutta tietoa tavoittelemansa verotusratkaisun tueksi