Työnantajayhtiön osakkeet yritysjohdon palkitsemisen verotuksessa

Vuoden 2014 alussa korkein hallinto-oikeus antoi kolme ennakkopäätöstä koskien ansiotuloverotuksen sekä lahjaverotuksen rajapintaa. Yhdessä tapaus koski yhtiön avainhenkilölle suunnattua osakeantia ja kaksi muuta osakeluovutuksia yhtiön osakkeenomistajan sekä työntekijän kesken. Tapaukset antoivat uutta näkemystä siitä, miten ansiotulon sekä lahjaveron rajapintaa pitäisi tulkita. Tuloverolain ollessa yleislaki ansiotuloverotus on aina lähtökohtaisesti ensisijainen verotusmuoto lahjaverotukseen nähden. Kuitenkin on tilanteita, joissa ansiotuloverotus ei voi tulla kyseeseen ja näihin tilanteisiin koetetaan löytää ratkaisua. Osakepohjaisilla kannustinjärjestelmillä pyritään houkuttelemaan yhtiöiden palvelukseen kyvykkäitä johtajia ja muita avainhenkilöitä. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät ovat pitkän aikavälin kannusteita, joilla pyritään avainhenkilöiden sitouttamiseen. Tavoitteena on luoda yhtiön johtoryhmälle ja avainhenkilöille yhtä vahva intressi kuin osakkeenomistajille yhtiön arvon kehittämiseen. Esimerkiksi vuonna 2000 julkisesti noteeratuilla yhtiöillä oli Suomessa lähes 200 optio-ohjelmaa. Tuolloin uusia ohjelmia tuli vuosittain n. 40. Tähän päälle vielä muuten kuin optio-ohjelmilla suoritetut osakepohjaiset kannustinjärjestelmät, kannustinjärjestelmien määrä on helposti ollut yli 200. Kun kyse on julkisesti noteeratuista yhtiöistä, oikeustoimen verotus on suhteellisen yksinkertainen. Mahdollinen etu, joka toimesta tulee, verotetaan TVL:n 66.1 §:n nojalla saajansa ansiotulona. Mutta kun kyse on julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä, joissa omistus on keskittynyt vain muutaman henkilön käsiin, tilanne on aivan toinen. Julkisesti noteeraamattomien yhtiöiden kohdalla kyse on yleensä osakkeenomistajan sekä yhtiön työntekijän välisestä oikeustoimesta. Työntekijän ollessa ei-sukulainen taustalla on yleensä tarve sitouttaa avainhenkilö yhtiöön taikka palkitseminen hyvin tehdystä työstä. Sukulaisuussuhteen ollessa olemassa on katsottu herkemmin kyseessä olevan jonkinlainen omistuksellinen järjestely, jolloin myös lahjaverotuksen olemassa olo on mahdollista