Essays on commitment and government debt structure

Valtionvelan määrä ja rakenne vaihtelevat suuresti eri maissa. Tämä tutkimus koostuu kolmesta esseestä, joissa tutkitaan valtion- velan rakenteen määräytymistä. Kaikkien esseiden yhteisenä teki- jänä on se, että valtionvelan korkea määrä laskee velan efektiivistä maturiteettia. Lisäksi sekä poliittiset että institutionaaliset tekijät vaikuttavat valtionvelaan rakenteeseen. Esseissä johdettuja teoreet- tisia malleja testataan myös empiirisellä aineistolla. Ensimmäisessä esseessä johdetaan malli, jossa tulevan hallitus- puolueen identiteetti on epävarma. Kahdesta puolueesta kumpikaan ei pysty sitoutumaan alhaisen in?aation politiikkaan, vaikka se olisi hyvinvoinnin kannalta optimaalista. Ennen vaaleja hallituksessa oleva puolue pystyy vaikuttamaan vaalien jälkeisen hallituksen toimintaan valitsemalla valtionvelan efektiivisen maturiteetin oikein. Efektiivistä maturiteettia pystytään käyttämään alhaisen in?aation politiikkaan sitoutumiseen. Kun puolue, joka vieroksuu enemmän veroja, on hal- lituksessa, hallituksen vaihtumisen todennäköisyys nostaa valtionve- lan suurinta mahdollista efektiivistä maturiteettia. Puoluekentän po- larisoituminen laskee efektiivistä maturiteettia. Malli pystyy selit- tämään valtionvelan rakenteiden muutokset varsin hyvin 13 OECD- maan aineistossa. Toisessa esseessä osittain itsenäinen keskuspankki auttaa osaltaan hallitusta sitoutumaan alhaisen in?aation politiikkaan. Tästä huoli- matta valtionvelan rakenne säilyttää tärkeytensä sitoutumisinstru- menttina. Mallin mukaan maissa, joissa keskuspankki on hyvin it- senäinen, valtionvelan efektiivinen maturiteetti voi olla korkea, vaikka velkaa olisi paljon. Keskuspankin itsenäisyys on noussut selvästi useissa maissa 1990-luvun alusta lähtien, ja tämä antaa hyvän mah- dollisuuden testata mallia empiirisesti. Kahdentoista OECD-maan aineisto osoittaakin, että keskuspankin itsenäisyys nostaa efektiivistä maturiteettia. Velan määrä itsessään laskee maturiteettia. Kolmannessa esseessä rakenteelliset uudistukset vaikuttavat val- tionvelan rakenteeseen. Onnistuneet rakenteelliset uudistukset voivat mm. laskea kotimaisen lainanoton hintaa, mutta tästä huolimatta rakennemuutosten ennustetaan nostavan ulkomaalaisen lainanoton osuutta. Tämä johtuu siitä, että hallitus ei voi uskottavasti sitoutua olemaan in?atoimatta kotimaista velkaa. Malli pystyy kuvaamaan varsin hyvin rakennemuutosten vaikutusta valtionvelan valuutta- jakaumaan Latinalaisessa Amerikass