Ei valtaa ilman vastuuta – Osakeyhtiön yhteiskuntavastuu erityisesti osakkeenomistajan näkökulmasta

Tutkielmassa tarkastelen osakeyhtiön yhteiskuntavastuuta erityisesti osakkeenomistajan näkökulmasta sekä punnitsen osakkeenomistajan rajoitettua vastuuta suhteessa oikeuden väärinkäytön kieltoon. Yhteiskuntavastuun asema liiketoiminnassa on entistä keskeisempi ja se voidaan nähdä myös menestyvän liiketoiminnan edellytyksenä, sillä huonosti hoidetun yhteiskuntavastuun seurauksena voi olla brändin tahriintuminen ja esimerkiksi asiakaskato. Toisin kuin aiemmin, osakeyhtiö nähdään myös osana yhteiskuntaa, eikä siitä erillisenä. Yhtiöt vaikuttavat yhteiskuntaan esimerkiksi työllistäjinä, veronmaksajina ja myös poliittisina vaikuttajina. Osakeyhtiömuoto on looginen valinta tutkielmani kohteeksi, koska se on yleisin yhtiömuoto etenkin yli rajojen toimivissa yhtiöissä. Perehdyn tutkielmassani osakeyhtiön vastuun jakautumiseen eri toimijoille yhtiössä ja näin selvitän samalla myös pohjaa yhteis-kuntavastuun jakautumiselle. Keskeisenä elimenä osakeyhtiön päätöksenteossa on hallitus, mutta päädyn kuitenkin tutkimukseni pohjalta siihen, että osakkeenomistajalla tulisi olla vastuu vaikutusmahdollisuuksiensa mitalla. Tosin totean myös, ettei vastuun syntyminen edellytä omistusta yhtiössä vaan se voi syntyä myös tosiasiallisen vaikuttamisen perusteella. Mitä suurempi omistus yhtiöstä omistajalla kuitenkin on, sitä suurempi on myös vastuu, sillä omistus luo myös määräysvaltaa yhtiössä. Vastuu syntyy myötävaikuttamalla osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallisesti tai tuottamuksesta. Osakas voi myötävaikuttaa muun muassa äänestämällä yhtiökokouksessa, mutta myös vaikuttaminen ilman osakkeenomistusta on tutkielmani mukaan mahdollista. Koska vastuuta ei voida kuitenkaan asettaa pienille osakkeenomistajille, jotka eivät muutenkaan vaikuta yhtiön toimintaan, joudumme kohtaamaan rajanveto-ongelman, johon ei ole yksiselitteistä vastausta