Kokemuksia asunnottomuudesta pääkaupunkiseudulla

KOKEMUKSIA ASUNNOTTOMUUDESTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Monika Kankaanpää Sosiaalityö Pro gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto / Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius Ohjaaja: Tuomo Kokkonen Syksy 2016 Sivumäärä:105 _________________________________________________________________________ Tämän sosiaalityön pro gradun -tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia asunnottomien kokemuksia siitä, miten asunnottomat ovat selviytyneet asunnottomina ja minkälaisia kokemuksia heillä on asunnottomana olemisesta. Tutkimus tarkastelee millaisissa olosuhteissa asunnottomat ovat eläneet ja millaisia ongelmia asunnottomilla esiintyy. Tutkimusaihetta lähestyn syrjäytymisen käsitteen kautta, koska asunnottomana ihminen on syrjäytynyt tavanomaisesta elämästä, kuten omasta asunnosta ja sitä kautta muista omassa asunnossa asumisen tuomista arjen asioista. Asunnottomuus voi esiintyä erilaisten elämässä koettujen kriisien yhteydessä. Asunnottomuuteen johtavia syitä on monenlaisia. Tässä tutkimuksessa syrjäytymistä lähestytään asunnottomuuden näkökulmasta asunnottomien itsensä esille tuomiin kokemuksiin perustuen. Aineistonkeruu tehtiin kahdessa osassa, jossa ensimmäisessä osassa tutkimusta tein havaintoja tutustumiskäynnillä Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa Vepassa, jossa vietin aikaa asunnottomien ja Vepan ohjaajien kanssa. Toisen osan aineistonkeruusta tein Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa Vepassa, sekä heidän kesäasunnollaan saaressa. Aineistonkeruu toteutui teemahaastatteluna, johon osallistui kahdeksan haasteltavaa, jotka olivat kokeneet asunnottomuuden. Haastateltavat olivat iältään 26–68 -vuotiaita. Tutkimusote on fenomenologis-hermeneuttinen. Tämä tarkoittaa sitä, että asunnottomien henkilökohtaiset kokemukset esiintyvät tutkimuksessa sellaisena, kun ne haastateltavien puheissa tulivat esille heidän itsensä kokemana. Tutkimuksessa esiintyy myös jonkin verran etnografisia piirteitä. Etnografisessa tutkimuksessa tavoitteena on kuvata ja selittää ihmisten toimintaa heidän omassa ympäristössä. Tutkimuksessa ilmeni, että asunnottomien ihmisten elämässä on paljon haasteita, epäinhimillisissä oloissa elämistä ja päivästä toiseen pärjäämistä, sekä erilaisten selviytymiskeinojen löytämistä. Asunnottomuuteen johtaneita syitä olivat esimerkiksi päihteidenkäyttö, työttömyyden aiheuttama köyhyys ja parisuhdeongelmat. Haasteltavat olivat olleet asunnottomana eripituisia aikoja, jossa elämänhallinta oli ollut koetuksella, jolliakin elämänhallinta oli mennyt. Muita syitä asunnottomuuteen olivat sosiaalisten ongelmien kasaantuminen ja vankilasta vapautumisen mukanaan tuomat haasteet sekä muut kriisitilanteet. Vaikka haasteltavat olivat eläneet hyvin epäinhimillisissä olosuhteissa, olivat he löytäneet ratkaisuja selviytyä päivästä toiseen. Asunnottomuutta ei ratkaista vain rakentamalla asuntoja, vaan pitkään jatkunut asunnottomuus ja syrjäytyneisyys yhteiskunnan valtavirrasta vaativat yhteiskunnalta eri toimijoiden yhdistymistä, lisäämällä selviytymismahdollisuuksia ja huolenpitoa yhteiskuntamme arjessa