Lapsen toisen äidinkielen tukeminen kotona ja päivähoidossa

Tutkimuksessa tarkasteltiin lapsen toisen äidinkielen tukemisen tapoja kotona ja päivähoidossa vanhempien näkökulmasta. Aiheen valintaan johti viime vuosien lisääntyneestä maahanmuutosta seurannut väestön kielellinen ja kulttuurinen monimuotoistuminen sekä henkilökohtainen kiinnostus. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Informantteina toimivat kaksikielisten lasten vanhemmat, tarkemmin sanottuna heidän äitinsä. Haastattelut toteutettiin osittain perheiden kotona Jyväseudulla ja osittain yliopiston tiloissa. Tutkimustulosten perusteella vanhemmat käyttävät monipuolisesti erilaisia tukemisen tapoja lapsen toisen äidinkielen kehityksen tukemiseksi. Toiminta painottuu pääasiassa kotikontekstiin sekä muihin kielellisiin ympäristöihin, joihin vanhemmat ovat tarkoituksellisesti hakeutuneet vahvistaakseen vähemmistökielen asemaa. Päivähoidon osuus tuen tarjoamisessa jäi varsin vähäiseksi. Osaltaan tukeen liittyvä epätasapaino kodin ja päivähoidon välillä selittyy päivähoidon ryhmien kielellisellä monimuotoisuudella sekä rajallisilla resursseilla. Tämä toimintamalli pohjautuu myös virallisten asiakirjojen, kuten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) linjaukseen siitä, että vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen toisen äidinkielen tukemisessa. Kuitenkin, jotta lapsen kaksikielisyys ja -kulttuurisuus kehittyisivät parhaalla mahdollisella tavalla, olisi tuen ulotuttava lapsen kaikkiin elinympäristöihin, myös päivähoitoon