Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia hyvinvointiopetuksesta ja -oppimisesta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Jyväskylän yliopiston ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia hyvinvointiopetuksesta ja -oppimisesta. Tutkimuksen kohteena olevat opiskelijat toteuttivat hyvinvointiopetustunteja lukuvuoden aikana kolmella keskisuomalaisella koululla. Tutkimukseni on tyypiltään laadullinen. Tutkimuksessa etsitään vastauksia kahteen eri tutkimuskysymykseen. Ensinnäkin tarkoituksena on selvittää, millaisia opiskelijoiden käsitykset hyvinvointioppimisesta ovat. Toisekseen tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia kokemuksia luokanopettajaopiskelijat saivat lukuvuoden aikana toteuttamiltaan hyvinvointiopetustunneilta. Aineistonani ovat opiskelijoiden aivan opintojensa alussa laatimat hyvinvointioppimisen käsitekartat sekä kolmessa koulujen mukaan jaetussa ryhmässä toteutetut ryhmähaastattelut. Kukin ryhmä haastateltiin kahdesti: tammikuussa ja huhtikuussa 2015. Tutkimustulokset osoittavat opiskelijoilla olleen heti opintojensa alkutaipaleella monipuolinen ja kokonaisvaltainen käsitys hyvinvoinnista ja sen oppimisesta. Käsityksistä kumpuaa halu tehdä eroa omaan kouluaikaan ja tuoda hyvinvointioppimista suomalaiseen kouluun entistä enemmän. Opiskelijoiden opetuskokemuksissa korostuivat sen sijaan teoreettisen tiedon merkitys opetukselle, toiminnalliset menetelmät, vuorovaikutuksen laatu sekä oppimisen ohjaus ja tuki. Tutkimuksen mukaan opiskelijat kokivat haasteiksi erityisesti oman tiedon ja aiemman opetuskokemuksen vähäisyyden. Vuorovaikutukseen liittyviin kokemuksiin latautui hyvin paljon sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. Tutkimuksesta on selkeästi havaittavissa opiskelijan omien koulutusta edeltäneiden kokemusten, kulttuurisesti muotoutuneiden hyvän opettajuuden käsitysten sekä opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen merkitys kokemuksille hyvinvointiopetuksesta