Sosiaalialan arvojen toteutuminen käytännön työssä

Sosiaalialan töihin sisältyy vaatimuksia, arvoja ja ihanteita hyvästä ja laadukkaasta hoivasta. Hoiva-alan töihin liittyy myös myyttejä, jotka ovat sidoksissa sosiaalialan työn perinteisiin ja etiikan historiaan. Nämä tuottavat odotuksia kestävästä, tehokkaasta ja altruistisesta työntekijästä, joka jaksaa sosiaalialan työn vaatimusten ristipaineissa vähäisillä resursseilla. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten sosiaalialan työn arvot toteutuvat käytännön työelämässä. Tutkielman kohdejoukko koostuu opintojensa loppuvaiheen Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoista, joiden on mahdollista antaa kuvauksia harjoitteluidensa ja työkokemuksensa kautta erilaisista sosiaalialan työpaikkoista, niiden toimintatavoista, arvoista ja arvojärjestyksistä. Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee sosiaalialan työn perinteitä ja lähtökohtia, arvostuksia sekä niiden vaikutuksia nykypäivän työ- ja toimintakulttuureihin. Arvojen toteutumista peilataan Talentia ry:n laatimiin sosiaalialan työn ammattieettisiin ohjeisiin ja suosituksiin. Lisäksi tutkielmassa nostetaan esille julkilausuttuja ja piiloarvoja, itseensä kohdistuvaa eettistä työtä sekä alan sisäisiä ihannetarinoita että alan ulkopuolisille tarkoitettuja julkisia kertomuksia. Nämä ovat yhteydessä työntekijän ammatillisuuteen, alan yhteiskunnalliseen arvostukseen ja asemaan. Aineistonkeruu on toteutettu käyttämällä puolistrukturoitua kyselyä ja vapaamuotoista kirjoitelmaa. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä, jonka avulla on ollut mahdollista tulkita kuvauksia ja merkityssuhteiden kokonaisuuksia eli diskursseja sosiaalialan työn arvojen ja niihin liittyvien käytänteiden toteutumisesta. Tutkielman tulokset osoittavat, että sosiaalialan työn arvot toteutuvat käytännön työssä pääasiassa hyvin huolimatta alaan liittyvistä odotuksista, arvoristiriidoista ja resurssikysymyksistä. Aineistosta voidaan tulkita diskursseja palkitsevuudesta, voimavarakeskeisyydestä, kestävyydestä, altruistisesta auttamisesta, humaanisesta kohtaamisesta ja arvoristiriidoista. Arvot ja käytännön työ kuvataan lähinnä asiakastyön kautta, jossa hoivatyön yhteiskunnallinen ja alan epäkohtiin vaikuttaminen ovat pitkälti kuvauksien ulkopuolella. Sosiaalialan työ koetaan merkityksellisenä ja palkitsevana auttamistyönä, josta tulee myös työntekijälle itselleen hyvä mieli. Kuvauksilla uusinnetaan tehokkuuden, kestävyyden ja moraalisen käyttäytymisen vaatimuksia, joilla on kuormittavia vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin ja työn laatuun