Uravalmennuksen merkitys työttömien helsinkiläisnuorten toimijuudelle

Tavoitteena työpaikka - Uravalmennuksen merkitys työttömien helsinkiläisnuorten toimijuudelle Venla Saarinen Sosiologia Pro gradu-tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Terhi-Anna Wilska Kevät 2016 91 sivua + liitteet 6 sivua Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Respa – hankkeen tarjoaman uravalmennuksen merkitystä työttömien helsinkiläisnuorten toimijuudelle. Respa on Helsingin kaupungin hanke, jonka tavoitteena on edistää nuorisotakuun toteutumista Helsingissä ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Se on suunnattu 18–29-vuotiaille työttömille työnhakijoille, jotka tarvitsevat tukea työhön tai koulutukseen pääsemiseksi. Tutkimukseni kohteena ovat uravalmennuksen onnistuneesti läpikäyneitä nuoret, jotka löysivät Respan uravalmennuksen avulla työ- tai opiskelupaikan. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miksi nuoret olivat pudonneet normaalin elämänkulun ulkopuolelle, eivätkä olleet kyenneet siirtymään työ- tai koulutusmarkkinoille itsenäisesti. Tutkimus tarkastelee nuorten polkua työttömyydestä onnistumiseen ja selvittää sitä, miten uravalmennuksella kyetään tukemaan nuorten toimijuutta ja auttamaan heidät yli elämänkulun solmukohdista. Nuoret tulevat Respaan hyvin erilaisista lähtökohdista ja asiakkaina on niin korkeakoulutuksen saaneita akateemisia työttömiä kuin pelkän peruskoulun käyneitä nuoria. Tutkimuksen aineisto muodostuu kahdeksan nuoren ja viiden uravalmentajan teemahaastatteluista sekä onnistuneiden nuorten rekisteritiedoista, joita on hyödynnetty taustoittavana ja onnistujien joukkoa kuvailevana välineenä. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia ja aineistoa on analysoitu teemoittelun ja tyypittelyn avulla. Rekisteriaineistoa on puolestaan analysoitu kvantitatiivisesti kuvailevilla analyysimenetelmillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu toimijuuden, elämänkulun ja ohjauksen käsitteiden ympärille. Tutkimustulosten perusteella Respassa kyettiin tukemaan eri-ikäisiä, eri koulutustaustoista ja erilaisista elämäntilanteista tulevia nuoria. Jokaisen nuoren toimijuuden esteisiin paneuduttiin henkilökohtaisella tasolla, mikä mahdollisti yksilöllisten suunnitelmien tekemisen nuoren omista tarpeista lähtien. Onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä olivat yksilön sitoutuminen uravalmennukseen ja motivaatio muuttaa oman elämänkulun suunta. Toimijuuden esteenä ei ollut nuorten vähäinen aktiivisuus, vaan rakenteelliset tekijät ja osaamisen puute. Muuttuvassa maailmassa ja epävarmoilla työmarkkinoilla opintoohjausta ja työvoimapalveluita on kehitettävä yksilöllisempään suuntaan, sillä nuorten tarpeet ovat erilaiset. Nuorisotakuun toteuttamisessa ollaan vaikean alun jälkeen ottamassa askelia oikeaan suuntaa ja Respa on positiivinen esimerkki siitä, että takuu todella on kyennyt auttamaan nuoria takaisin työelämään