Lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen liittyvän auditointityökalun kehittäminen

Sairaaloissa käytetään paljon lääkkeitä, jotka pitää saattaa käyttökuntoon ennen annostelua potilaille. Eniten käyttökuntoon saatetaan systeemisesti vaikuttavia infektioläkkeitä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean määräyksen mukaisesti lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen tulisi keskittää sairaala-apteekkeihin. Käytännössä kuitenkin suurin osa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisista tehdään sairaaloiden osastoilla. Lääkkeet tulee saattaa käyttökuntoon noudattamalla aseptisia työmenetelmiä, jotta voidaan varmistaa turvallinen lääkehoito potilaille. Mikrobiologisesti kontaminoituneiden lääkkeiden annostelu potilaalle voi aiheuttaa bakteeritulehduksia, muita sairauksia tai jopa kuoleman. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää aseptiikan kannalta virheellisiä käytäntöjä ja toisaalta tehdä suosituksia hyvistä käytännöistä. Tarkoituksena oli myös laatia auditointityökalu, jonka avulla voidaan arvioida osastoilla tapahtuvaa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen laatua ja sen avulla edistää turvallista lääkkeiden käyttökuntoon saattamista osastoilla ja parantaa potilasturvallisuutta. Virheellisten käytäntöjen etsimiseksi ja suositusten laatimiseksi tehtiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus vuosilta 2007-2015. Auditointityökalua varten suomennettiin ISMP:n (Institute for Safe Medication Practice) ohjeistus steriilien lääkkeiden valmistamisesta. Suomennettujen ohjeiden ja muun kirjallisuuden avulla laadittiin alustava auditointityökalu, joka validoitiin kaksikierroksisella Delfoi-menetelmällä: ensimmäisellä kierroksella arvioitiin kohtien käytännön soveltuvuutta ja toteutettavuutta, toisella kierroksella asiantuntijoiden kommenttien perusteella muokattujen kohtien toteutettavuutta. Delfoi-kierroksien arvioijina oli 19 asiantuntijaa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tehtiin 26 artikkelin perusteella. Artikkeleista löytyi 11 virhellistä käytäntöä, jotka kasvattivat mikrobiologisen kontaminaation riskiä. Eniten raportoituja olivat ruiskujen, lagenuloiden ja ampullien monikäyttö sekä puutteelliset desifiointikäytännöt. Katsaus löysi 22 suositusta, joilla voidaan välttää lääkkeiden mikrobiologista kontaminaatiota. Nämä suositukset jaettiin kuuteen aihealueeseen: lääkkeet ja tarvikkeet; desinfiointi; työskentely-ympäristö; säilyttäminen; katetrin hoito sekä valmistettujen lääkeiden laatu. Tutkimuksen tuloksena yli 70-prosentin konsensuksena saadussa auditointityökalussa on 64 lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen liittyvää kohtaa, joiden järjestys noudattaa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen prosessia. Kohdat ryhmiteltiin viiteen eri osa-alueeseen, joista eniten kohtia on osa-alueissa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen yleiset periaatteet (23 kohtaa) sekä IV-lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen (25 kohtaa). Tutkimus osoitti, että lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen käytännöissä löytyy vielä puutteita. Asiaan on kuitenkin kiinnitetty viime vuosina huomiota ja sen parantamiseksi on laadittu erilaisia tarkastuslistoja ja auditointityökaluja. Tässä tutkimuksessa laadittiin auditointityökalu osastoilla tapahtuvaan lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen auditointiin. Työkalua käyttämällä on jatkossa mahdollista kehittää lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen käytäntöjä suomalaisissa sairaaloissa ja parantaa lääkitysturvallisuutta