Kuka määrää tahdin? : Lastenmusiikkikulttuurin piirteitä Suomessa

Pro gradu -tutkielmani käsittelee lastenmusiikkia, siihen liitettäviä piirteitä, ja suomalaista lastenmusiikki-kulttuuria. Lastenmusiikki ja lastenmusiikkikulttuuri liittyvät yleisemmin koko lastenkulttuurin kenttään. Lastenmusiikin määrittely on haastavaa. Käsitteenä se on epämääräinen, sillä lastenmusiikkia ei voi lokeroida yksittäiseksi musiikkityyliksi tai -kulttuuriksi. Musiikillisten seikkojen lisäksi lastenmusiikkiin liittyy yhteiskunta ja lapsen asema yhteiskunnassa. Samoin lastenmusiikkiin liittyy oleellisesti aikuisen ja lapsen suhde, jonka tiedostaminen luo tärkeän pohjan lastenmusiikkikulttuurille. Lapsille suunnattu kulttuuri on aikuisten tekemää kulttuuria lapsille. Käsitykset lapsesta vaikuttavat aina aikuisten tekemään lastenkulttuuriin ja siihen, millaiseksi se muodostuu. Pro gradu -tutkielmassani pohdin lastenmusiikkia koskevia käsityksiä, vaatimuksia, olettamuksia ja toiveita. Olen pyrkinyt etsimään erilaisia vastauksia kysymykseen ”mitä lastenmusiikki on?” ja ”millaista lastenmusiikin pitää olla?”. Tutkimani osa-alueet ovat nousseet lastenmusiikkikulttuuria ja lastenkulttuuripolitiikkaa koskevasta aineistoista. Lisäksi Konserttikeskus ry:n konserttien kuvaukset ovat toimineet lähteinä, kun olen kartoittanut lapsille suunnattujen konserttien tyyppillisiä piirteitä. Lastenmusiikkiin liitetään usein korkean laadun vaatimus. Laatu voi liittyä esitystapaan, konsertin tuotannollisiin vaatimuksiin, tai lapsille suunnatun musiikin säveltämiseen. Lastenmusiikkiin usein liitetty osallistavuus voi tukea lapsen kokemuksellista osuutta musiikkitoimintaan ja antaa hänelle mahdollisuuden olla mukana luomassa uutta. Osallistaminen voi toisaalta myös saada lapsen innostumaan näennäisesti konsertista. Musiikin positiivinen merkitys lapselle ja lapsen oikeus kulttuuriin, myös musiikkiin on tiedostettu, ja sitä koskevia lausumia ja tavoitteita on kirjattu lastenkulttuuripoliittisiin mietintöihin. Silti lasten oikeudet tulla osalliseksi esimerkiksi musiikista kulttuuritoiminnan tai harrastuksen kautta, eivät toteudu käytännössä tasapuolisesti. Konserttikeskus ry:n toiminnan seurauksena noin 200000-250000 lasta pääsee osalliseksi elävän musiikin konsertista vuodessa. Konserttikeskus ry:n lukuvuoden 2016-2017 konserttikuvauksista on mahdollista tutkia lastenkonserttien piirteitä, joista aikuinen ajattelee lapsen olevan kiinnostunut. Kuvausten suosituin lastenkonsertin musiikkityyli on kansanmusiikki, ja esitys kuvataan useimmiten tunnelmaltaan riemukkaaksi, iloiseksi tai vauhdikkaaksi. Rauhallinen, pelkkään musiikkiin nojaava konsertti ei esittäydy kuvausten perusteella lapsille suunnattujen konserttien joukossa erityisen suosittuna. Konserttikuvauksista nostetut seikat herättävät ajatuksia siitä, millä periaatteella lasten musiikkia tuotetaan. Kaikessa lapsille suunnatussa musiikkitoiminnassa tulisi ottaa huomioon lasten oma musiikkitekeminen ja -kulttuuri, sekä huomioida lapsen kyky vastaanottaa ja kokea musiikkia. Lastenmusiikkikulttuuria tuottavilla aikuisilla tulisi olla tietoisuus ja ymmärtämys lapsen omaehtoisesta musiikkitoiminnasta, kokemusmaailmasta ja kiinnostuksesta