Sinnikkyyttä ja mielihyvää, vai ulkoista motivoitumista : vanhempien sosioekonomisen aseman yhteys lukiolaisten korkeimpaan tutkintotavoitteeseen ja henkilökohtaiseen opiskelutavoitteeseen

Aims. The aim of the research was to find out are there any connections between parents socioconomical status and secondary school students highest degree goals, their personal study goals, and how they experience them. In addition, one aim was to find out are there any connections between parents socioeconomical status and how students motivate themselves for their goals. Furthermore, I consider do these connections differ between genders. Methodology. The research was conducted as a part of a larger Mind the Gap research project funded by the Academy of Finland in the spring of 2013. 1342 first year secondary school students from 17 different secondary schools in Helsinki took part in the research. Students named their highest degree goal and also named one personal study goal. The answers were analysed with the help of a contingency table. On questions of personal project analysis inventory, Little's (1983) PPA-indicator was used, and on motivation Deci and Ryan's (1985) SDT-indicator. The results were analysed by using a one-way analysis of variance. Results and conclusions. The study shows, in accordance to earlier studies made in a Finnish context, that there is a connection between parents socialeconomical status and students highest degree goals, but the connection is not strong. Furthermore, the study shows that 50,8% of first year secondary school students don't know what is their highest degree goal. No significant connection of personal study goals on secondary school students was found. But there is a significant connection between how students experienced reaching their goals and how they motivated themselves to reach them. Students whose mothers are managerial employees experienced stronger progress and persistence. When both parents have a higher sociaeconomical status, there is a connection between the students intrinsic motivation to reach their personal study goals. The results show that a higher sosioeconimical status leads students to find a natural intrinsic motivation for secondary school studies.Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää onko vanhempien sosioekonomisella asemalla yhteyttä lukiolaisten korkeimpaan tutkintotavoitteeseen, henkilökohtaiseen opiskelutavoitteeseen ja siihen kuinka he sen kokevat. Lisäksi tarkasteltiin onko vanhempien sosioekonomisella asemalla yhteyttä siihen kuinka opiskelijat motivoituivat henkilökohtaisiin opiskelutavoitteisiinsa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä onko yhteyksissä eroa sukupuolten välillä. Menetelmät. Tämän tutkimuksen kyselyaineisto kerättiin osana laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa Mind the Gap -tutkimushanketta keväällä 2013. Tutkimukseen osallistui 1342 lukion ensimmäisen vuoden opiskelijaa 17 helsinkiläisestä lukiosta. Opiskelijat ilmoittavat ylimmän tutkintotavoitteensa ja nimesivät lisäksi yhden henkilökohtaisen opiskelutavoitteen. Näiden tulokset analysoitiin ristiintaulukoinnilla. Henkilökohtaisen tavoitteen arvioinnissa käytettiin Littlen (1983) PPA-mittaria ja motivaatiota mitattiin Decin & Ryanin (1985) SDT-mittarilla. Mittareiden tulokset analysoitiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen tulos vahvisti aiempien suomalaisessa kontekstissa tehtyjen tutkimusten havaintoa vanhempien sosioekonomisen aseman yhteydestä lasten tutkintotavoitteisiin, vaikka tässä tutkimuksessa ei löytynyt vahvaa yhteyttä. Kuitenkin ilmeni että 50,8% lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoista ei vielä tiedä korkeinta tutkintotavoitettaan. Henkilökohtaisissa opiskelutavoitteissa ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa. Henkilökohtaisten opiskelutavoitteiden kokemisessa ja niihin motivoitumisessa vanhempien sosioekonomisella asemalla on yhteyttä. Erityisesti ylempi toimihenkilö äiti on yhteydessä muita vahvempaan edistymisen ja sinnikkyyden kokemukseen. Sekä äidin että isän korkeampi sosioekonominen asema on yhteydessä siihen että oppilaat ovat vahvemmin sisäisesti motivoituneita saavuttaakseen oman henkilökohtaisen opiskelutavoitteensa. Näistä tuloksista voidaan päätellä että vanhempien korkeampi sosioekonominen status ohjaa opiskelijoita vahvemmin löytämään lukio-opiskelusta luontaista motivaatiota