Verkkoon liitettyyn pienaurinkovoimaan liittyvä sääntely Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa

Suurten tuotantolaitosten lisäksi energiaa voidaan tuottaa myös hajautetusti siellä missä sitä kulutetaan. Yksi hajautetun energian tuotantomuodoista on aurinkosähkön tuotanto rakennuksien katolla. Vuonna 2015 katoille asennetut pienaurinkovoimalat eivät kuitenkaan Suomessa olleet kannattavia ilman tukijärjestelmää. Suomessa on tutkielmassa esitetyllä tavalla keskitytty pientuotantoa ennemmin tukemaan teollisen mittakaavan uusiutuvan energian tuotantoa. Tähän tarkoitukseen valitut mekanismit eivät välttämättä ole sopineet optimaalisesti hajautettuun energiantuotantoon. Suomen energiaan liittyvissä strategioissa uusiutuvan energian pientuotanto ei tosin olekaan ollut suuressa roolissa. Jos linjaa halutaan muuttaa, voidaan jotain oppia Saksan ja Ruotsin järjestelmistä. Saksassa syöttötariffijärjestelmän voidaan katsoa vaikuttaneen katoille asennettujen aurinkosähköjärjestelmien lisääntymiseen. Ongelmalliseksi on lähinnä muodostunut tuen hinta sähkön käyttäjille. Syöttötariffia onkin viimevuosina laskettu huomattavasti, ja sähkön käyttäjien siitä maksama hinta onkin pysynyt melko vakaana. Ruotsissa on päädytty sähkösertifikaattien ja investointituen yhdistelmään. Moni aurinkosähköjärjestelmän katolleen rakentanut on kuitenkin jättänyt hakematta järjestelmään todennäköisesti siihen liittyvien raportointivelvollisuuden kustannusten takia. Investointitukea on haettu enemmän, mutta sille varatun budjetin ollessa rajallinen, hakemusten käsittelyajat ovat venyneet pitkiksi. Jos tutkielman alussa mainitut hajautetun energiantuotannon hyödyt koetaan siihen liittyviä haasteita suuremmiksi ja Suomessa ryhdytään suunnittelemaan hajautettuun sähköntuotannon tukijärjestelmään, sen laadinnassa voitaisiin ottaa huomioon muiden EU-maiden järjestelmiä. Näin olisi mahdollista välttää muissa maissa eteen tulleita hankaluuksia jo lain säätämisvaiheessa