Kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten peruskoululaisten opettaja-oppilas vuorovaikutusprofiilit : pätevät, kyyniset ja osana koneistoa toimivat opettajat

The teacher-pupil interaction affects the quality of the pupils' school attendance and school performance significantly. The teacher-pupil interaction has been studied extensively, but the pupils' own perspective on the topic has received less attention. This study examined the pupil's perceptions concerning the teacher-pupil interaction during lessons. The teacher-pupil interaction is affected by several underlying factors such as the school, the class as a learning environment, as well as gender of the pupil. In addition, previous research has shown that school transition affects the quality of the teacher-pupil interaction. The study also looked at the differences in pupils' experiences regarding the quality of the teacher-pupil interaction between schools, class, upper and lower grades and between girls and boys. This study was conducted as part of the Education, Agency and Pedagogical Well-being in primary school - research project (Pyhältö , Soini & Pietarinen , 2010). The authors study involved nine classes from three different schools. Four eight grade and five sixth grade classes. The schools were located in different parts of Finland. The data was collected using images about lesson situations, to stimulate the pupils' writing about these situations. A total of 167 pupils answered the image-projection-task. Two different lesson-situations were selected into the study. The pupil descriptions of the circumstances were first analyzed via content analysis. The findings of the qualitative analysis composed were three different teacher-pupil interaction pro-files. These profiles were given numerical values , which allowed the examination of differences of the pupils' experiences between, gender, class, grade and school. The three teacher-pupil interaction profiles were termed as follows; the qualified, the cynical, and the teacher functioning as a part of the machinery. The interaction profiles were distributed very evenly across the data. There was a statistically significant difference between all the analyzed factors in the interaction profiles. In particular, the experiences about the teacher-pupil interaction between girls and boys proved to be virtually contrary. A more targeted research regarding the topic on a large sample size is needed. Future research would advisably be linked to the introduction of the new curriculum (POPS 2014), which aims to influence the teaching methods and practices and thus inevitably also effects on the teacher-pupil interaction.Opettaja-oppilas vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa oppilaan koulunkäyntiin ja koulussa menestymiseen merkittävällä tavalla. Opettaja-oppilas vuorovaikutusta on tutkittu paljon, mutta oppilaiden itse sanoittama näkökulma aiheeseen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaiden käsityksiä oppitunneilla tapahtuvasta opettaja-oppilas vuorovaikutuksesta. Opettaja-oppilas vuorovaikutukseen vaikuttavat myös monet taustatekijät, kuten koulu, luokka oppimisympäristönä ja sukupuoli. Lisäksi aiempi tutkimus on osoittanut koulusiirtymien vaikuttavan opettaja-oppilas vuorovaikutuksen laatuun. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös erosivatko oppilaiden kokemukset opettaja-oppilas vuorovaikutuksen laadusta, koulujen, luokkien, luokka-asteen ja tyttöjen ja poikien välillä. Tämä tutkimus toteutettiin osana Oppiminen, toimijuus ja pedagoginen hyvinvointi peruskoulussa – tutkimushanketta (Pyhältö, Soini & Pietarinen, 2010). Tutkimukseen osallistui yhdeksän luokkaa kolmesta eri koulusta. Neljä kahdeksasluokkaa yläkoulun ja viisi kuudesluokkaa ala-koulun puolelta. Koulut sijaitsivat eri puolilla Suomea. Aineisto kerättiin hyödyntämällä kuvia oppituntitilanteista, oppilaiden kirjallisen tilannekuvauksen herättelijöinä. Kuvaprojektiotehtävään vastasi yhteensä 167 oppilasta. Tutkimukseen valikoitui kaksi erilaista oppituntitilannetta. Oppilaiden tilannekuvaukset analysoitiin ensin laadullisen sisällön analyysin keinoin. Laadullisen analyysin tuloksena muodostetuille opettaja-oppilas vuorovaikutusprofiileille annettiin numeeriset arvot, joiden avulla vuorovaikutusprofiilien eroavaisuuksia tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla koko aineistossa, sukupuolen, luokka-asteen, luokkien ja koulujen välillä. Oppilaiden oppituntitilannekuvausten pohjalta syntyi kolme opettaja-oppilas vuorovaikutusprofiilia; Pätevän, kyynisen ja osana koneistoa toimivan opettajan vuorovaikutusprofiilit. Vuorovaikutusprofiilit jakaantuivat koko aineistossa hyvin tasaisesti. Vuorovaikutusprofiilit erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkien tarkasteltujen tekijöiden välillä. Erityisesti tyttöjen ja poikien kokemukset opettaja-oppilas vuorovaikutuksesta osoittautuivat lähes vastakkaisiksi. Aiheesta tarvitaan lisää kohdennettua tutkimusta suurella otoskoolla. Tuleva tutkimus olisi järkevää linkittää uuden opetussuunnitelman käyttöönottoon. Uusi opetussuunnitelma (POPS 2014) pyrkii vaikuttamaan opetuskäytänteisiin ja sitä kautta väistämättä opettaja-oppilas vuorovaikutukseen