Narratiivinen tapaustutkimus ylisukupolvisesta lastensuojeluasiakkuudesta : äitien kertomuksia

Ylisukupolvisesta lastensuojeluasiakkuudesta on kyse silloin, kun sekä lapsella että hänen vanhemmallaan on aikoinaan ollut lastensuojeluasiakkuus. Ylisukupolvisen lastensuojeluasiakkuuden tutkiminen on ajankohtaista sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Tutkimusten perusteella erilaiset ongelmat voivat siirtyä ylisukupolvisesti vanhemmilta lapsille, joten vanhempien ongelmat muodostavat riskin lasten hyvinvoinnille sekä lapsuudessa että myöhemminkin elämässä. Tässä narratiivisessa tapaustutkimuksessa ylisukupolvista lastensuojeluasiakkuutta tutkitaan asiakkaiden näkökulmasta heidän tuottamien kertomustensa avulla. Tutkimustehtävänä on selvittää, mitä tutkimukseen osallistuvat henkilöt kertovat elämänsä aikana kokemistaan ihmissuhteista ja siitä palvelujärjestelmästä, jonka piirissä he ovat olleet ja minkälaisia merkityksiä he niille antavat. Lisäksi kiinnitetään huomiota kertomusten käännekohtiin, huippuihin sekä siihen, mitä yhdistäviä piirteitä kertomuksissa on. Tutkimusaineisto on kerätty narratiivisella haastattelulla ja aineisto koostuu kolmen äidin yksilöhaastattelusta. Kaikkia äitejä yhdistää se, että he ovat jossakin vaiheessa elämäänsä olleet sijoitettuina kodin ulkopuolelle samoin kuin heidän lapsensa. Aineisto on analysoitu narratiivisia analyysimenetelmiä yhdistellen, jokainen haastattelu erikseen ja kuinkin kertomuksen ainutlaatuisuutta kunnioittaen. Jokaisen äidin kertomus esitellään omana kokonaisuutenaan alkaen lapsuudesta ja edeten nykyhetkeen. Ensimmäisen äidin kertomuksessa korostuu alkoholismi. Äidin suvussa alkoholismia esiintyy kolmessa peräkkäisessä sukupolvessa. Kertomuksesta välittyy, että apua olisi pitänyt saada jo vuosikymmeniä sitten. Toinen äiti joutui kokemaan väkivaltaa lapsuudestaan lähtien. Kertomuksen perusteella on olemassa mahdollisuus, että ainakin jonkinlainen kaltoinkohtelun kierre voidaan jäljittää kahteen peräkkäiseen sukupolveen. Tämän kierteen äiti katkaisi. Kolmannen äidin kertomuksessa ylisukupolvisuuden teema ei nouse esiin. Sen sijaan kertomus herättää pohtimaan, mitä olisi voinut tapahtua ellei äiti olisi omista negatiivisista lastensuojeluun liittyvistä kokemuksistaan johtuen uskaltanut itse hakea apua lastensuojelusta