Asiakassuunnitelmat suunnitelmallisen yhteistyön perustana aikuissosiaalityössä ja asumisen tukipalveluissa

Pro gradu -tutkielma käsittelee asiakassuunnitelmia suunnitelmallisen työn perustana osana aikuissosiaalityötä ja sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna järjestettävää tuettua asumista. Tutkimuksen tehtävänä on saada tietoa asiakassuunnitelmista ja niiden laatimisesta yhteistyössä eri toimoijoiden kanssa, joita tässä tutkimuksessa ovat asumisen tukipalveluita käyttävät asiakkaat, asumisen tukipalveluyksiköissä työskentelevät työntekijät ja aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa asiakassuunnitelmien sisällöistä ja siitä, miten sosiaalinen kuntoutus näkyy suunnitelmissa ja mitä se on eri osapuolten näkemysten mukaan. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa miten suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työskentely toteutuu käytännössä. Tutkimuksen aineisto koostui kuudesta ryhmähaastattelusta. Ryhmähaastatteluissa haastateltiin asumisen tukipalveluita käyttäviä asiakkaita, aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöitä ja asumisen tukipalveluyksiköissä työskenteleviä työntekijöitä. Haastatteluiden teemat liittyivät asiakassuunnitelmiin, sosiaaliseen kuntoutukseen, yhteistyöhön ja asiakkaiden kokemuksiin saamastaan tuesta. Aineiston analyysi toteutui aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysissä esille nousseita tutkimustuloksia on peilattu Anselm Straussin teoriaan neuvotellusta järjestyksestä. Neuvoteltu järjestys on kokonaisuus, joka muodostuu vuorovaikutuksessa tapahtuvasta neuvottelusta, jonka avulla luodaan sosiaalista järjestystä. Lisäksi neuvoteltu järjestys pitää sisällään organisaatioiden säännöt, ohjeet ja toimintaperiaatteet. Neuvottelun tuloksena syntyy yhteistä ymmärrystä, sopimuksia ja sen avulla saadaan työ tehtyä. Saatujen tulosten perusteella sosiaalinen kuntoutus on työntekijöiden mukaan kuntouttavalla työotteella tehtävää työtä. Sosiaalinen kuntoutus on elämänlaadun parantumista, olemassa olevien taitojen ylläpitämistä ja uusien opettamista. Lisäksi se on asiakkaiden etujen ajamista, rohkaisua ja kannustusta. Asiakkaille asumisen tuessa on tärkeää yhdessä tekeminen, arjen työtoiminta ja työntekijöiltä saatu tuki sekä yhteisöllisyys. Sosiaalityöntekijät näkevät sosiaalisen kuntoutuksen asumisen tukipalveluissa tehtävänä suunnitelmallisena ja tavoitteellisena toimintana, joka vahvistaa ja lisää asiakkaiden osallisuutta. Sosiaalityöntekijöillä ei ole tarkkaa tietoa asumisen tuen sisällöistä. Asiakkaiden kanssa laaditaan palvelu- ja asiakassuunnitelmia. Asumisyksiköiden työntekijät laativat asiakkaiden kanssa palvelusuunnitelmat ja sosiaalityöntekijät asiakassuunnitelmat. Haasteteltujen asiakkaiden kanssa ei oltu laadittu asiakassuunnitelmia. Asiakkaat kertovat, että palvelusuunnitelmiin kirjataan tulevaisuuteen liittyviä asioita, vahvuuksia sekä terveyteen että taloudelliseen tilanteeseen liityviä asioita. Asiakkaiden kokema palvelusuunnitelmien hyöty vaihteli. Työntekijöiden näkemysten mukaan palvelusuunnitelmat tulisi olla osa sosiaalityöntekijöiden laatimaa asiakassuunnitelmaa. Asiakkaiden palvelusuunnitelmiin kirjataan mitä tuki on käytännössä ja miten ohjauksellista tukea tarjotaan asiakkaalle. Palvelusuunnitelmassa on tärkeää tuoda esille asiakkaan toiveet ja oma tahto. Palvelusuunnitelma toimii yhtenä työkaluna käytännön työn tukena ja se auttaa hahmottamaan työskentelyprosessia. Sosiaalityöntekijät kirjaavat asiakkaiden kanssa laadittaviin asiakassuunnitelmiin tavoitteita, tuen tarvetta, terveyteen, työllistymiseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyviä asioita. Asumisen tuesta on sosiaalityöntekijöiden näkemysten mukaan vaikeaa kirjata, koska heillä ei ole tietoa mitä tuki on käytännössä. Asiakassuunnitelmia on laadittu asiakkaiden kanssa vaihtelevasti. Asiakkaista osa oli tavannut oman sosiaalityöntekijänsä, osa ei. Asiakkaat, jotka olivat tavanneet sosiaalityöntekijänsä olivat tyytyväisiä ja kokivat saaneensa tukea. Asiakkaat toivoivat, että sosiaalityöntekijä tapaisi heitä useammin ja olisi enemmän läsnä asumisen tuessa. Työntekijöille yhteistyö sosiaalityöntekijöiden kanssa näyttäytyi vaihtelevana. Heillä ei ole aina käytössä ajantasaista tietoa siitä, kuka on asiakkaan sosiaalityöntekijä. Yhteistyö on kuitenkin pääsääntöisin toimivaa. Työtekijät tekevät laaja-alaisesti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Sosiaalityöntekijöille yhteistyökäytänteet ovat vaihtelevia, eikä heillä ole tietoa kaikista omista asiakkaistaan, jotka käyttävät asumisen tukipalveluita. Sosiaalityöntekijöille yhteistyön tarve tulee esille usein ongelmien kautta, jolloin heihin ollaan yhteydessä. Sosiaalityöntekijöiden näkemysten mukaan haasteellisinta ovat puuttuvat ohjeet, epäselvät rakenteet ja käytänteet. Haastatteluissa esille nousseita kehittämisehdotuksia ja erityiskysymyksiä on käsitelty erillisenä lukuna. Keskeisimmät kehittämisehdotukset liittyvät yhteistyön kehittämiseen, rakenteellisiin seikkohin ja työkäytänteisiin