Kuudesluokkalaisten koulua koskeva minäpystyvyys

Goals. The most integral component of the theoretical background for this study is the concept of self-efficacy, which was first introduced by Albert Bandura in Social learning theory (1977). Self-efficacy is understood in this study in a holistic way to consist of the context-specific competence-beliefs one has concerning his or her capabilities. Self-efficacy beliefs have been found to have a wide spread influence on motivation, achievement, goal setting, persistence in achievements and choice of tasks. In addition to the concept of self-efficacy, this thesis will review the concept of self-concept and competence-beliefs on a more general level as well. The main aim of this study was to find out what the general level of academic self-efficacy of sixth graders in Helsinki is. Another question of interest was whether subject-specific self-efficacy in any certain subject correlates more strongly with a broader sense of school-related self-efficacy than self-efficacy in other subjects. The goal was also to examine how student's self-efficacy beliefs vary between genders and between different classes. This study aims to produce information concerning the current level of students' self-efficacy. Methods. The data were collected in March and April of 2015 and in April and May of 2016 from 11 different sixth grades (N 204) in Helsinki. The method for collecting the data was an electronic survey that was filled out by the students while the researcher was present. Aver-ages from the data were examined to find out the general level of self-efficacy, a Mann and Whitney's U-test was conducted for finding out the differences between genders, a Kruskal-Wallis test was conducted in order to find out whether there was variety between the different classes, and correlations were looked for between the subject-specific and a more general sense of school-related self-efficacy. Results and conclusions. The results of the study were quite positive and showed that the level of sixth grader's school-related and subject-specific self-efficacy is fairly high. Self-efficacy in math, Finnish and biology and geography correlated with the general school-related self-efficacy slightly more strongly than self-efficacy in the other subjects. The differences in self-efficacy between classes and genders were fairly small and statistically significant in only a few subjects.Tavoitteet. Tämän tutkielman teoreettisen taustan keskeisin komponentti on minäpystyvyyden käsite, joka on ensimmäisen kerran esitelty Albert Banduran kirjassa Social learning theory (1977). Minäpystyvyys ymmärretään tutkielmassa laajasti yksilön omia konteksti-spesifejä kykyjään koskeviksi kompetenssiuskomuksiksi. Minäpystyvyysuskomusten on tutkimuksissa todettu vaikuttavan laajasti motivaatioon, suorituksiin, tavoitteidenasetteluun, tehtäviin sitoutumiseen, sinnikkyyteen sekä tehtävien valintaan. Minäpystyvyyden käsitteen lisäksi tutkielmassa käsitellään minäkäsitystä ja kompetenssiuskomuksia myös yleisemmällä tasolla. Tämän tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää, mikä on helsinkiläisten kuudesluokkalaisten akateemisen minäpystyvyyden taso. Lisäksi tarkasteltiin, kuinka oppiainekohtaisesti koettu pystyvyys oli yhteydessä yleisesti koulua koskevaan minäpystyvyyteen. Tarkoituksena oli myös tarkastella, millä tavoin oppilaiden minäpystyvyyden taso vaihtelee eri sukupuolten ja eri luokkien välillä. Tutkimuksen kautta pyritään tuottamaan tietoa oppilaiden kouluun liittyvän minäpystyvyyden tämänhetkisestä tasosta. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin Helsingissä maalis-huhtikuussa 2015 sekä huhti-toukokuussa 2016 11:n eri luokan kuudesluokkalaisilta (N 204). Aineisto kerättiin verkossa täytettävin lomakkein tutkijan ollessa paikalla. Aineistosta tarkasteltiin keskilukuja määrittämään minäpystyvyyden tasoa, suoritettiin Mann-Whitneyn U-testi sukupuolten välisten erojen tarkasteluun ja Kruskal-Wallisin testi luokkien välisten erojen tarkasteluun. Lisäksi etsittiin korrelaatioita oppiaineissa koetun minäpystyvyyden ja yleisen koulua koskevan minäpystyvyyden välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset olivat pääasiassa melko myönteisiä ja osoittivat, että kuudesluokkalaisten koulua koskevan ja oppiainekohtaisen minäpystyvyyden taso on melko korkea. Matematiikassa, äidinkielessä ja biologiassa ja maantiedossa koettu minäpystyvyys oli hieman voimakkaammassa yhteydessä yleiseen koulua koskevaan pystyvyyteen kuin muissa oppiaineissa koettu pystyvyys. Koettu pystyvyys oli melko samantasoista sukupuolten ja eri luokkien välillä, lukuun ottamatta muutamia yksittäisiä, pienehköjä oppiainekohtaisia eroja