Lastentarhanopettajien käsityksiä omasta taidekasvatuksellisesta osaamisesta ja sen kehittymisestä TAIKAVA-hankkeen aikana

This research is a qualitative case-study which has fenomenological features. This study is a part of TAIKAVA-project, which lasted two years and took place in the city of Vantaa. The purpose of this project was to hire an art pedagogy to work in ten (10) different kindergartens for two years to support children who needed special support towards their growth and learning. The purpose of this study was to find out what kind of conceptions kindergarten teachers, which attended TAIKAVA-project, had about their own art education skills. The aim was to find out if working daily with an art pedagogy change kindergarten teachers' conceptions about their own skills and knowledge of art education. The meaning of this study was to investigate how kindergarten teachers experienced working daily together with an art pedagogy as a couple and how working cooperatively affected the kindergarten teachers' own understanding and skills with art education. The goal of this research was also to figure out which educational methods kindergarten teachers and art pedagogies improved together to support children with special needs in the groups. The material was collected through group interviews. Altogether 11 kindergarten teachers in three groups attended the first interviews and seven (7) kindergarten teachers in two groups were able to attend to second interviews. The material was analyzed theory-bonded and material-based. Kindergarten teachers' know-how of art subjects was in the beginning of the project already competent, but during the project kindergarten teachers learnt to use new art subjects such as drama-pedagogy, cinematography and creating art using software. Kindergartens teachers found that their skills to support experience in art were strengthened during the project. Kindergarten teachers perceived that they had learnt new kinds of customs and ideas to work. According to kindergarten teachers, they had started to observe the children more and concentrate on the children's interests which then led to the teachers planning lessons based on these new found ideas. Kindergarten teachers regarded working with an art pedagogy embelished and enriched their own work. Kindergarten teachers' knowledge in supporting environment and culture was strengthened during the project. This was seen through the increased utilisation of art in various teaching environments.Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jolla on fenomenografisia piirteitä. Tämä tutkimus on osa Vantaalla toteutettua kaksivuotista TAIKAVA-hanketta. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, minkälaisia käsityksiä hankkeeseen osallistuneilla lastentarhanopettajilla oli omasta taidekasvatuksellisesta osaamisestaan. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää minkälaiseksi lastentarhanopettajat kokivat päivittäisen työskentelyn yhdessä taidepedagogin kanssa sekä millä tavoin työparitoiminta vaikutti lastentarhanopettajien käsityksiin omasta taidekasvatuksellisesta osaamisesta. Yhtenä tutkimuksen tavoitteena oli myös saada selville minkälaisia taidepedagogisia ratkaisuja lastentarhanopettajat ja taidepedagogit kehittivät yhteistyössä tukeakseen tehostetun tuen lapsia ryhmissä. Aineisti kerättiin ryhmähaastatteluiden avulla. Ensimmäiset haastattelut järjestettiin hankkeen alussa ja toiset haastattelut hankkeen lopussa. Ensimmäisiin ryhmähaastatteluihin osallistui 11 lastentarhanopettajaa kolmessa eri ryhmässä ja hankkeen lopussa pidettäviin haastatteluihin pääsi osallistumaan seitsemän lastentarhanopettajaa kahdessa eri ryhmässä. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti ja aineistolähtöisesti. Lastentarhanopettajat kokivat osaamisen taidekasvatukseen liittyviin sisältöaineisiin pääasiassa vahvaksi. Hankkeen aikana lastentarhanopettajat kokivat kuitenkin oppineensa käyttämään uusia taidekasvatukseen liittyviä sisältöaineita kuten draamakasvatusta, elokuvataidetta ja taiteen tekemistä tietotekniikkaa apuna käyttäen. Lastentarhanopettajat kokivat oman osaamisensa liittyen taiteelliseen kokemuksellisuuteen vahvistuneen hankkeen aikana. He kokivat saaneensa uusia ideoita ja tapoja tehdä työtä. He olivat alkaneet havainnoimaan lapsia säännöllisemmin sekä keskittymään lasten omiin mielenkiinnonkohteisiin ja suunnittelemaan opetusta näihin ideoihin perustuen. He kokivat myös, että osaaminen liittyen ympäristön esteettiseen ja kulttuuriseen kokemiseen vahvistui hankkeen aikana. Tämä oli nähtävissä sitä kautta, että taiteen tekeminen eri ympäristöissä lisääntyi. Kulttuuriperinnön siirtäminen erilaisten juhlapyhien muodossa nähtiin tärkeänä ja hankkeen lopussa erilaiset juhlapyhiin liittyvät esitykset ja taiteelliset projektit nousivat vastauksista esiin. Ympäristön esteettinen ja kulttuurinen kokeminen ymmärrettiin hankkeen myötä laajemmin koskemaan erilaisia ympäristöjä ja kulttuureja